ALS-ennustemalli ennustaa hengitysvajauksen tai kuoleman riskin
Tutkijat loivat uuden ennustemallin, jonka avulla he voivat ennustaa amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS) sairastavien potilaiden hengitysvajauksen tai kuoleman riskin kuuden kuukauden seurannan aikana.
Tutkimus ”Development of a prognostic model of respiratory insufficiency or death in amyotrophic lateral sclerosis” (hengitysvajauksen tai kuoleman ennustemallin kehittäminen amyotrofisessa lateraaliskleroosissa) julkaistiin European Respiratory Journalissa.
ALS on etenevä hermoston rappeutumissairaus, joka aiheutuu selkäytimessä ja aivoissa sijaitsevien liikehermosolujen – tahdonalaisesta lihasten hallinnasta vastaavien hermosolujen – vähittäisestä tuhoutumisesta.
Sairauden pahentuessa potilaat menettävät lopulta hengityslihasten, myös pallean, hallinnan, mikä mahdollistaa rintakehän liikkumisen, mikä aiheuttaa vakavia hengityskomplikaatioita, jotka ovat ALS-potilaiden yleisin kuolinsyy.
Tästä syystä ALS-potilaille suositellaan usein hengitystä tukevia toimenpiteitä, kuten noninvasiivista ventilaatiota, jonka on osoitettu parantavan elämänlaatua ja mahdollisesti myös selviytymistä.
”Puutteet nykyisissä kliinisissä strategioissa, joilla ennustetaan hengitysvajauksen puhkeamista, ovat kuitenkin haitanneet käytännön ohjeiden ja kliinisten tutkimusten kehittämistä”, tutkijat kirjoittivat.
”Luotettavan ennustemallin puuttuminen on myös estänyt lääkäreitä ennakoimasta mekaanisesti avustettua ventilaatiota, mikä on rajoittanut mahdollisuuksia valmistella potilaita jaettuun päätöksentekoon, parantaa hengitystoimenpiteisiin lähettämisen oikea-aikaisuutta ja kehittää kliinisten tutkimusten suunnittelua”, he lisäsivät.
Keskustelkaa uusimmista tutkimuksista ALS News Today -foorumeilla!
Tässä tutkimuksessa Pennsylvanian yliopiston Perelman School of Medicinein tutkijaryhmä lähti kehittämään ja validoimaan uutta ennustemallia, jonka avulla voitaisiin arvioida hengitysvajauksen puhkeamista ALS-potilailla, joita oli seurattu tiiviisti kuuden kuukauden ajan poliklinikalla.
Tutkimukseen osallistui kaksi erilaista ALS-potilasryhmää: 765 potilasta, jotka oli tutkittu tammikuun 2006 ja joulukuun 2015 välisenä aikana Pennsylvanian yliopiston kattavassa ALS-keskuksessa (Penn-ryhmä), ja 7083 potilasta, joiden tiedot oli tallennettu Pooled Resource Open-Access ALS Clinical Trials (PRO-ACT) -tietokantaan.
Pennin sisäistä ryhmää käytettiin ennustemallin luomiseen ja validointiin, kun taas jäljelle jääneiden potilaiden tietueita käytettiin mallin ulkoiseen validointiin. Mallin ennustetekijöihin kuuluivat potilaan alkuperäiset (lähtötilanteen) ominaisuudet, jotka kirjattiin ensimmäisen klinikkakäynnin yhteydessä.
Tutkimuksen ensisijaisena päätetapahtumana arvioitiin hengitysvajauksen puhkeamista kuuden kuukauden seurantajakson aikana. ALS-potilaiden katsottiin kärsivän hengitysvajauksesta, jos he tarvitsivat noninvasiivista ventilaatiota, heidän pakotettu vitaalikapasiteettinsa oli alle 50 % (se ilmamäärä, jonka potilas pystyy uloshengittämään syvään hengitettyään, FVC), heille tehtiin trakeostomia (kirurginen toimenpide, jossa potilaan henkitorveen porataan reikä vaihtoehtoisen hengitysreitin luomiseksi) tai he olivat kuolleet.
Tulokset osoittivat, että Penn-ryhmän 765 potilaasta 300:lla (39 %) ilmeni merkkejä hengitysvajauksesta tai he kuolivat kuuden kuukauden seurannan aikana. Vastaavasti PRO-ACT-tietokannan 7 083 potilaasta 2 453:lla (35 %) oli hengitysvajaus tai he kuolivat saman ajanjakson aikana.
Hengitysvajauksen tai kuoleman riskin arvioimiseksi käytettiin mallin ennustetekijöinä yhteensä kuutta potilaan perusominaisuutta, mukaan lukien:
- potilaan ikä diagnoosihetkellä
- viive oireiden alkamisen ja taudin diagnoosin välillä
- FVC
- oireiden alkamispaikka
- Amyotrofisen lateraaliskleroosin funktionaalinen luokitusasteikolla-revised (ALSFRS-R) total score
- ALSFRS-R dyspnea (hengenahdistus) score
”We found that younger age, pienempi diagnostinen viive, alhaisempi FVC, bulbaarinen oireiden alkamispaikka, alhaisempi ALSFRS-R:n kokonaisarvo ja ALSFRS-R:n hengenahdistus, joka oli alhaisempi kuin 2 lähtötilanteessa, liittyivät merkitsevästi korkeampaan hengitysvajauksen tai kuoleman riskiin kuuden kuukauden kuluttua suuressa yhden keskuksen kohortissa ja useiden ALS:ää koskevien kliinisten tutkimusten tietokokonaisuudessa”, tutkijat kirjoittivat. Bulbaarisesti alkavalle ALS:lle on ominaista pään ja kaulan alkuoireet, mukaan lukien puhe- ja nielemisvaikeudet; raajoihin alkava ALS on yleisempi.
Alkuperäistämisen ja alustavan validoinnin jälkeen ennustemalli saavutti positiivisen ennustearvon (todellisten positiivisten prosenttiosuus) 77 %, negatiivisen ennustearvon (todellisten negatiivisten prosenttiosuus) 86 %, herkkyyden 83 % ja spesifisyyden 81 % hengitysvajauksen osalta Penn-ryhmän potilailla.
Hengitysvajauksen ennustemallin ulkoinen validointi PRO-ACT-tietokannan potilailla johti samankaltaisiin tuloksiin (positiivinen ennustearvo 62 %, negatiivinen ennustearvo 76 %, herkkyys 53 % ja spesifisyys 82 %).
”Lisätutkimuksia tarvittaisiin, jotta tämä voitaisiin validoida työkaluna prospektiivisesti kliiniseen tutkimukseen osallistumiseen soveltuvan korkean riskin alaryhmän tunnistamiseksi.”. Kliinisessä käytännössä ennustemallin soveltaminen voi auttaa antamaan tietoa optimaalisesta ajoituksesta, jolloin ALS-klinikkapotilaat ohjataan hengityshoitoon, jotta hengitysvajauksen puhkeamista voidaan viivästyttää (tai ainakin varautua siihen)”, tutkijat kirjoittivat.
- Tekijän tiedot
