Alzheimerin taudin suurempi määrä naisilla selittyy?
Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin menetys saattaa selittää, miksi naiset sairastuvat Alzheimerin tautiin (Alzheimerin tauti) paljon todennäköisemmin kuin miehet, uusi tutkimus osoittaa.
Tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 120 osallistujaa, vaihdevuosien tila oli tärkein tekijä, joka vaikutti naisten korkeampiin beeta-amyloidipitoisuuksiin (Aβ), alhaisempaan glukoosiaineenvaihduntaan ja alhaisempaan harmaan aineksen tilavuuteen (Grey matter volume, GMV) ja pienempään valkoisen aineksen tilavuuteen (White matter volume, WMV).
”Tuloksemme viittaavat siihen, että hormonaaliset tekijät voivat ennustaa, kenellä on muutoksia aivoissa”, tutkimuksen tekijä Lisa Mosconi, PhD, neurologian neurotieteen apulaisprofessori, Women’s Brain Initiative -hankkeen johtaja ja Alzheimerin ehkäisyklinikan apulaisjohtaja, Weill Cornell Medicine, Weill Cornellin klinikka, New York City, sanoi lehdistötiedotteessa.
”Tulokset osoittavat muutoksia aivojen kuvantamisominaisuuksissa eli aivojen biomarkkereissa, mikä viittaa siihen, että vaihdevuosien status saattaa olla paras ennustaja Alzheimerin tautiin liittyville aivomuutoksille naisilla”, Mosconi lisäsi.
Hormonihoito, kohdunpoistostatus ja kilpirauhassairaus olivat muita tekijöitä, jotka liittyivät sukupuolten välisiin eroavaisuuksiin aivojen biomarkkereissa.
Tulokset julkaistiin verkossa 24. kesäkuuta Neurology-lehdessä.
Emerging Evidence
Korkean iän jälkeen naissukupuoli on tärkein riskitekijä myöhäisvaiheen Alzheimerin taudille, joka on yleisin dementian muoto. Naiset muodostavat noin kaksi kolmasosaa Alzheimerin tautia sairastavista dementiapotilaista; postmenopausaalisten naisten osuus on yli 60 % sairastuneista.
Aiemmin Alzheimerin tautia sairastavien naisten suurempi osuus johtui heidän pidemmästä elinajanodotteestaan miehiin verrattuna, mutta useat esiin nousseet uudet todisteet viittaavat sukupuoleen ja sukupuoleen liittyviin Alzheimerin tautiin liittyviin riskitekijöihin.
Tällaisia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa naisiin vakavammin, ovat geneettiset riskit, kuten sukuhistoria ja APOE-genotyyppi; sairaudet, kuten masennus, aivohalvaus ja diabetes mellitus; hormoneihin liittyvät riskit, kuten vaihdevuodet ja kilpirauhassairaudet; ja elintapoihin liittyvät tekijät, kuten tupakointi, ruokavalio, liikunta ja älyllinen aktiivisuus.
Uuteen tutkimukseen osallistui 121 kognitiivisesti normaalia keski-ikäistä 40-65-vuotiasta osallistujaa (70 % naisia), joilla oli yli 12 vuoden koulutus.
Kaikki osallistujat saivat neuropsykologiset arvioinnit muistitoiminnoista, tarkkaavaisuudesta ja kielestä. He antoivat tietoja myöhään alkaneen Alzheimerin taudin perhehistoriasta ja henkilökohtaisista elämäntapatekijöistä, kuten tupakoinnista, ruokavaliosta, liikunnasta ja älyllisestä aktiivisuudesta.
Tutkijat tutkivat useita verisuonitautiriskeihin liittyviä mittareita, mukaan lukien vatsaontelon liikalihavuutta, kohonnutta verenpainetautia, hyperlipidemiaa, insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabeteksen tilaa. He keräsivät myös tietoja kilpirauhasen toiminnasta ja masennuksesta.
Naispotilaiden osalta tutkijat määrittivät vaihdevuosien tilan (premenopausaalinen, perimenopausaalinen ja postmenopausaalinen) antamalla tietoja oireista, kuten kuumista aalloista, mielialan vaihteluista, unettomuudesta, ruokahalun muutoksista, libidon menetyksestä ja kognitiivisista ongelmista.
Tarkasteltiin myös useita vakiintuneita Alzheimerin taudin biomarkkereita, mukaan lukien Aβ C-Pittsburgh-yhdiste B:n (PiB) positroniemissiotomografiassa (PET), glukoosiaineenvaihdunnan kautta tapahtuva hermoston rappeutuminen 18F-fluoridodeksiglukoosin (FDG) PET:ssä sekä GMV ja WMV magneettikuvauksessa.
”Herkät” biomarkkerit
Miehet ja naiset olivat vertailukelpoisia kliinisten ja kognitiivisten mittareiden osalta. Se, että kognitiivisessa suorituskyvyssä ei ollut eroja näiden kahden ryhmän välillä, ”ei ole yllättävää”, koska estrogeenin menetyksen vaikutuksia kognitioon on ollut vaikea määrittää neuropsykologisilla testeillä, tutkijat toteavat.
”On hyvin dokumentoitu, että naiset suoriutuvat miehiä paremmin useilla kognitiivisilla osa-alueilla, erityisesti verbaalisessa muistissa, koko aikuisen eliniän ajan, ja että tämä etu voi säilyä jopa varhaisessa Alzheimerin taudissa”, tutkijat lisäävät.
Koskevien häiriötekijöiden säätämisen jälkeen PiB Aβ-laskeuma oli noin 30 % suurempi naisryhmässä kuin miesryhmässä, ja FDG-glukoosiaineenvaihdunta oli noin 22 % alhaisempi.
GMV oli myös noin 11 % alhaisempi naisilla kuin miehillä (0,73 cm3 vs 0,8 cm3). Suunnilleen sama ero havaittiin WMV:ssä (0,74 cm3 vs. oli 0,82 cm3). Eroja havaittiin useilla aivoalueilla.
P-arvot olivat < .001 iän mukaisilla naisilla verrattuna miehiin GMV:n ja WMV:n sekä PiB:n ja FDG:n hyväksikäytön osalta.
Uudet havainnot tukevat hypoteesia, jonka mukaan ”aivojen biomarkkerit ovat herkempiä kuin kognitiiviset testit Alzheimerin taudin (AD:n) riskin havaitsemisessa oireettomissa yksilöissä”, tutkijat toteavat.
Naissukupuolen jälkeen vaihdevuosien status oli ennustaja, joka oli johdonmukaisimmin ja voimakkaimmin yhteydessä aivojen biomarkkereiden eroihin naisten ja miesten välillä.
Tekijät huomauttavat, että vaihdevuosiin liittyy neurologisia oireita, kuten unihäiriöitä, masennusta ja muutoksia useilla kognitiivisilla osa-alueilla, erityisesti muistissa. Monet näistä oireista ovat tunnettuja Alzheimerin taudin riskitekijöitä.
Estrogeeniverkosto
Vaikka kaikki sukupuolihormonit ovat todennäköisesti osallisina, havainnot tukevat näkemystä, että estrogeenitason lasku on osallisena naisten Alzheimerin taudin biomarkkeripoikkeavuuksiin, tutkijat kirjoittavat.
”Erityisesti harmaan aineen häviämisen kuvio osoittaa anatomista päällekkäisyyttä aivojen estrogeeniverkoston kanssa, johon kuuluu estrogeenireseptoreita, joita esiintyy laajalti muun muassa prefrontaalisella aivokuorella, hippokampuksessa, amygdalassa ja takimmaisella cingulaarisella aivokuorella”, he lisäävät.
Löydökset viittaavat siihen, että keski-ikäisillä naisilla saattaa olla suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin, ”ehkä siksi, että hormonihormoni estrogeenin taso on alhaisempi vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen”, Mosconi sanoo.
Vaihdevuosien jälkeen hormonihoito ja kohdunpoistostatus olivat tekijöitä, jotka liittyivät voimakkaimmin aivojen biomarkkereiden eroavaisuuksiin naisten ja miesten välillä.
Tulokset osoittivat korkeampaa FDG-ulottuvuutta ja yleisesti suotuisampia biomarkkerituloksia osallistujilla, jotka olivat saaneet hormonikorvaushoitoa verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet. Samanlaisia suuntauksia havaittiin naisilla, joille oli tehty kohdunpoisto verrattuna niihin, joille ei ollut tehty kohdunpoistoa.
AD-biomarkkereihin vaikutti myös kilpirauhassairaus, joka on hormonaalinen Alzheimerin taudin riskitekijä, joka on yleisempi naisilla. Kilpirauhassairaus ennusti pienentynyttä MRI-tilavuutta naisilla verrattuna miehiin.
Tekijät huomauttavat, että kilpirauhassairauksien ja kognitiivisen heikentymisen lisääntyneen riskin välillä tiedetään olevan yhteyksiä.
He lisäävät, että tutkimuksen mahdollinen rajoitus on se, että siinä oli mukana vain terveitä, keski-ikäisiä osallistujia, joilla ei ollut vakavia aivo- tai sydän- ja verisuonisairauksia. Kirjoittajat korostavat, että nämä uudet tiedot sulkevat pois kausaalisuuden arvioinnin.
Mosconi sanoi, että tarvitaan suurempia tutkimuksia, joissa osallistujia seurataan ajan mittaan.
Drilling Down
Kommentoidessaan tutkimusta Medscape Medical News -lehdelle lääketieteen tohtori Thomas Vidic, joka hoitaa Alzheimerin tautia sairastavia potilasta klinikallaan Elkhartissa, Indianassa, ja joka on Amerikan neurologian akatemian stipendiaatti, sanoi, että tutkijat ”porautuivat alaspäin” ja tarkastelivat tarkasti sukupuolten välisiä eroavaisuuksia aivoalueen biomarkkereissa.
”Olemme jo vuosia nähneet, että Alzheimerin tautia sairastaa enemmän naisia kuin miehiä, ja olemme tavallaan taputelleet sen ympärillä”, sanoi Vidic, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.
”Sen sijaan, että puhuisimme asiasta ja olisimme anekdoottisia, meillä on nyt joitakin vakavia biomarkkereita, jotka osoittavat, että tämä on ilmiö, jota meidän on ymmärrettävä”, hän sanoi.
On ”liian yksinkertaista” sanoa, että naisten pitäisi ottaa hormonikorvaushoitoa dementiariskin vähentämiseksi, Vidic lisäsi.
Aikanaan tällainen hoito oli ”suhteellisen yleistä”, mutta se on menettänyt jonkin verran vetovoimaa mahdollisten sivuvaikutusten, kuten sydämeen liittyvien vaikutusten, vuoksi, hän sanoi.
Tutkijoiden on nyt ”porattava vielä syvemmälle” tarkan mekanismin selvittämiseksi, joka ”on luultavasti paljon monimutkaisempi kuin olemme koskaan kuvitelleet”, Vidic sanoi. ”Meidän on investoitava resursseja tämän ilmiön selvittämiseen.”
Hormonaalisen ympäristön ymmärtäminen, joka vaikuttaa Alzheimerin tautiin, ja sen mekanismin tunnistaminen, jolla tämä tapahtuu, olisi ”tärkeä askel uusien hoitojen kehittämisessä”, hän lisäsi.
Tutkimusta ovat tukeneet Kansalliset terveysinstituutit (National Institutes of Health), Kansallinen ikääntymisinstituutti (National Institute on Aging), Alzheimerin tautien parannusrahasto (The Cure Alzheimer’s Fund) ja Naisalzheimer-liike (Women’s Alzheimer’s Movement). Tutkijat ja Vidic eivät ilmoita merkityksellisiä taloudellisia suhteita.
Neurologia. Julkaistu verkossa 24. kesäkuuta 2020. Abstrakti
Jos haluat lisää Medscape Neurology -uutisia, liity meihin Facebookissa ja Twitterissä.