Amisulpridi voi olla tehokkain antipsykootti skitsofrenian negatiivisiin oireisiin

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi antipsykoottien käytöstä skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joilla oli hallitsevia tai selviä negatiivisia oireita, osoitti, että amisulpridi oli ainoa lääkitys, jonka todettiin olevan lumelääkettä tehokkaampi niillä potilailla, joilla oli hallitsevia negatiivisia oireita. Etenevien negatiivisten oireiden osalta ei löytynyt tutkimuksia, jotka olisivat tukeneet tiettyä antipsykoottia lumelääkkeeseen verrattuna. Molempien negatiivisten oireiden luokkien osalta muut vertailut osoittivat kuitenkin, että tietyt aineet olivat edullisempia kuin toiset. Nämä tulokset julkaistiin European Archives of Psychiatry and Clinical Neuroscience -lehdessä.

Negatiiviset oireet ovat skitsofrenian ytimessä, mutta on epäselvää, miten tehokkaasti antipsykoottiset lääkkeet hoitavat niitä. Kun tällaiset lääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaiksi negatiivisiin oireisiin, on myös pohdittu, vaikuttavatko ne todella ”ensisijaisiin” negatiivisiin oireisiin vai parantavatko ne sen sijaan ”toissijaisia” negatiivisia oireita positiivisten tai masennusoireiden paranemisen kautta. Tutkijat pyrkivät vastaamaan näihin kysymyksiin sekä määrittelemään, onko tutkimuksissa tarkoituksenmukaista käyttää pelkästään näkyviä oireita (vs. hallitsevia oireita). Tämä analyysi näyttää olevan ensimmäinen, jossa tutkitaan tätä tiettyä väestöä ja samalla erotetaan potilaat hallitsevien ja hallitsevien negatiivisten oireiden ryhmiin.

Tutkijat tarkastelivat yhteensä 21 sokkoutettua, satunnaistettua ja kontrolloitua lääketutkimusta, joissa arvioitiin 34 eri antipsykoottista lääkettä ja joihin osallistui 3451 osallistujaa ja jotka oli julkaistu vuosina 1989-2017. Erilliset analyysit tehtiin vallitsevien ja selvien negatiivisten oireiden osalta, ja ensisijainen lopputulos oli negatiivisten oireiden muutos, jota mitattiin Positiivisen ja negatiivisen oireyhtymän asteikolla (Positive and Negative Syndrome Scale) ja Negatiivisten oireiden arviointiasteikolla (Scale for the Assessment of Negative Symptoms). Toissijaisiin päätetapahtumiin kuuluivat masennus- tai positiiviset oireet sekä ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset.

Kuten aiemmin todettiin, vallitsevia negatiivisia oireita sairastavilla vain amisulpridi oli lumelääkettä merkitsevästi parempi negatiivisten oireiden (N=4; n=590; vakioitu keskiarvoero , 0,47; 95 %:n CI, 0,23-0,71) ja masennusoireiden (N=4; n=345; SMD, 0,35; 95 %:n CI, 0,02-0,68) hoidossa. Kun antipsykootteja verrattiin toisiinsa vallitsevassa ryhmässä, karipratsiini oli parempi kuin risperidoni (N=1; n=456; SMD, -0,29; 95 %:n CI, -0,48 -0,11), kun taas pienessä tutkimuksessa olantsapiini oli parempi kuin haloperidoli (N=1; n=35; SMD, 0,75; 95 %:n CI, 0,06-1,44) negatiivisten oireiden vähentämisessä. Lääkkeiden välillä ei ollut merkittäviä eroja, kun analysoitiin positiivisia oireita tai masennusta.

Henkilöiden, joilla oli selviä negatiivisia oireita, kohdalla ei otettu mukaan lumelääkekontrolloituja tutkimuksia, joten katsauksessa ei voitu raportoida tehoa lumelääkkeeseen verrattuna. Kahden lääkkeen välisessä suorassa vertailussa amisulpridi osoittautui flufenatsiinia paremmaksi vain masennusoireiden kategoriassa (N=1; n=48; SMD, -0,78; 95 % CI, -1,37 – -0,19). Yhdessä tutkimuksessa olantsapiini oli kuitenkin tehokkaampi kuin risperidoni sekä negatiivisten oireiden (N=1; n=235; SMD, -0,30; 95 %:n CI, -0,04-0,56) että positiivisten oireiden (N=1; n=235; SMD, -0,32; 95 %:n CI, -0,06-0,57) osalta. Lisäksi toisessa yksittäisessä tutkimuksessa havaittiin, että kvetiapiini päihitti risperidonin negatiivisten oireiden osalta (N=1; n=44; SMD, -1,34; 95 % CI, -2,00 -0,68).

On syytä huomata, että kirjoittajat epäilivät suurempaa sekoittavaa vaikutusta (toissijaisten vaikutusten kautta) näissä tutkimuksissa verrattuna tutkimuksiin, joissa tutkittiin hallitsevia negatiivisia oireita, mikä tekee hallitsevista negatiivisista oireista jonkin verran vähemmän sopivia arvioitaviksi.

Rajoituksiin kuuluivat negatiivisiin oireisiin keskittyneiden kontrolloitujen tutkimusten suhteellisen pieni määrä, toissijaisia tuloksia koskevien tietojen puute alkuperäisissä tutkimuksissa, positiivisen ja negatiivisen oireyhtymän asteikon ja negatiivisten oireiden arviointiasteikon pisteiden tulkintavaikeudet sekä riippuvuus vähemmän tieteellisistä toimenpiteistä negatiivisten oireiden alatyyppien erottamiseksi.

Viimeisen kysymyksen osalta tutkijat ehdottavat, että tulevissa tutkimuksissa käytetään tieteellisesti kehitettyjä määrittelyjä, kuten esimerkiksi ”alijäämäoireyhtymää” ja ”pysyvää negatiivista oireyhtymää”, näihin tarkoituksiin. Menetelmien löytäminen, joilla voidaan erottaa todellisiin negatiivisiin oireisiin kohdistuvat vaikutukset toissijaisista vaikutuksista, jotka liittyvät positiivisten oireiden ja masennuksen vähenemisen kautta ilmeneviin sivuvaikutuksiin, on tärkeä suunta tuleville tutkimuksille.

Tällä hetkellä erityisesti potilailla, joilla on vallitsevia negatiivisia oireita, amisulpridi näyttäisi pystyvän parhaiten lievittämään skitsofrenian huomattavaa taakkaa, joka liittyy negatiivisiin oireisiin, vaikkakin näiden yhteyksien täsmällistä luonnetta on selvitettävä tarkemmin.

Tiedonantovelvollisuudet: Stefan Leucht on saanut viimeisten kolmen vuoden aikana palkkioita konsultoinnista LB Pharmalta, Lundbeckilta, Otsukalta, Teva Pharmaceutical Industries Ltd:ltä, LTS Lohmannilta, Geodon Richteriltä, Recordatilta ja Boehringer Ingelheimilta sekä luennoista Janssenilta, Lillyltä, Lundbeckiltä, Otsukalta, Sanofi Aventisilta ja Servieriltä.