Aniliinisininen värjäys eri siemennesteen ominaisuuksiin liittyvien siittiöiden kromatiinivirheiden merkkiaineena erottaa toisistaan todistetusti hedelmälliset ja epäillyt hedelmättömät miehet

49 todistetusti hedelmällisestä miehestä ja 396 epäillystä hedelmättömästä miehestä koostuva retrospektiivinen tutkimus tehtiin ensisijaisena tavoitteena tutkia siittiöiden ydinkerroskypsyyden ja miehen hedelmällisyyden välistä yhteyttä. Happaman aniliinisinivärjäyksen avulla havaittiin siittiöiden ytimien kromatiinivirheet, jotka liittyivät niiden nukleoproteiinipitoisuuteen DNA:han liittyvinä. Värjäämättömien ytimien prosenttiosuuden (= kypsien kärkien prosenttiosuus, MH) ja muiden siemennesteen ominaisuuksien erottelevaa arvoa analysoitiin vaiheittaisella (eteenpäin suuntautuvalla) lineaarisella regressiomallilla. Siemennesteen ominaisuudet, jotka erottelivat merkitsevästi kahta koehenkilöryhmää, olivat alenevassa järjestyksessä: (1) normaalien siittiöiden prosenttiosuus, (2) amorfisten kärkien prosenttiosuus, (3) kapenevien kärkien prosenttiosuus, (4) siemennesteen tilavuus ja (5) MH:n prosenttiosuus. Kunkin merkittävän ominaisuuden erottelevaa arvoa tutkittiin ROC-käyrien avulla. MH oli paras ROC-käyrän profiili; sen raja-arvon todettiin olevan 70 prosenttia (74,5 +/- 2,6 prosenttia luovuttajaryhmässä ja 53,0 +/- 1,1 prosenttia potilasryhmässä). Yksinkertainen hedelmättömyyspisteytys (SIS), joka sisältää MH:n, muodostettiin ROC-käyristä johdettujen raja-arvojen perusteella. SIS:n avulla nämä kaksi ryhmää voitiin yleisesti ottaen erottaa tyydyttävästi toisistaan (alle tai yhtä suuri kuin 4 = hedelmällinen, 5-6 = epävarmuusalue, yli 6 = hedelmätön). Tuloksemme osoittavat, että siittiöiden pään kypsyyden arvioinnin lisääminen rutiininomaiseen siemennesteanalyysiin parantaa miesten hedelmällisyyden arviointia.