Antisyntetaasivasta-aineet kliinisissä laboratorioissa: kliinisen korrelaation ja epäsuoran immunofluoresenssin merkitys. Vastaus: Comment on: ”Idiopaattiset tulehdukselliset myopatiat ja antisyntetaasi-oireyhtymä: antisyntetaasivasta-aineiden… | Annals of the Rheumatic Diseases

• autovasta-aineet
• autoimmuniteetti
• epidemiologia

Olemme hiljattain julkaisseet retrospektiivisen kahden keskuksen tutkimuksen, jossa tutkittiin 37:ää potilasta, joilla oli kliininen epäilys idiopaattisesta tulehduksellisesta myopatiasta (idiopathic inflammatory myopathies, IIM) tai synteettiksen vasta-ainesynteesin oireyhtymästä, ja antiaminoasyylitransfer-RNA-syntetaasin (ARS) autovasta-aineita myosiitin immunoblotissa. Käsittelimme siinä ARS:n roolia IIM:n ja ASSD:n luokittelukriteereissä sekä näiden kahden luokittelukriteerin mahdollista päällekkäisyyttä.1

ARS:n osoittamisen osalta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri kaupallisten määritysten spesifisyydessä on eroja; näin ollen katsomme, että niiden huolellinen tulkinta on ehdottoman tärkeää, kuten Knitzan ym. raporttiamme koskevat erittäin asianmukaiset kommentit osoittavat.2 3 Näin ollen Damoiseaux et al. ehdottivat hiljattain julkaistussa katsauksessaan, että myosiittispesifisten autovasta-aineiden korkean spesifisyyden turvaamiseksi monispesifisissä määrityksissä voisi olla hyödyllistä1: määrittää riittävät raja-arvot immunoblotissa2; korreloida tulokset toisen monospesifisen määrityksen (esim. ELISA- tai immunoprecipitaatiotestin) tai3 epäsuoran HEp-2-immunofluoresenssimäärityksen (IIFA) kanssa; ja4 korreloida ne myös kliinisten tietojen kanssa.2 2 Lisäksi on mielenkiintoista mainita, että ICAP:n (International Consensus on Antinuclear antibodies Patterns) viimeaikaisissa suosituksissa kuvataan, että kaikki ARS:t eivät tuota IIFA-kuviota ja että niissä esiintyy todennäköisemmin AC-19- (tiheä, hieno pilkullinen) ja AC-20-kuvioita (hieno pilkullinen).4

Tämän metodologisen näkökohdan päivittäisestä soveltamisesta laboratorioissamme. (1) Käytetty blot-määritys oli Euroimmunin Euroline-myosiittiprofiili kolme, ja valmistajan viitealueita noudatettiin.1 (2) Kaikki tapaukset, joissa anti-Jo1-positiivisuus oli todettu, validoitiin ELISA-menetelmällä; kuten useimmissa kliinisissä laboratorioissa, meillä ei kuitenkaan ole käytettävissä ELISA-menetelmää muille kuin anti-Jo1-ARS:lle tai immunoprecipitaatiotestiä. (3) Kaikki tapaukset korreloitiin IIFA:lla; koska se ei kuitenkaan ole riittävän herkkä ARS:n spektrille, tapaukset, joissa oli kliininen epäilys IIM:stä tai ASSD:stä, otettiin mukaan sarjaamme, vaikka niissä ei olisi ollut sytoplasmaattista kuviota.2 (4) Laboratoriossamme myosiitti-immunoblokit suoritetaan vain riittävän kliinisen epäilyn perusteella; näin ollen 33 tapauksessa 37:stä (89,2 %) esiintyi vähintään yksi ASSD:n klassiseen triadiin kuuluvista kliinisistä ilmenemismuodoista (taulukko 1).

Kliinisten ilmenemismuotojen ja ASSD-diagnoosikriteereiden täyttyminen potilailla, joilla oli positiiviset antisyntetaasivasta-aineet*

Ilmanfarkteina ilmaistujen IIFA-lukemien suhteen on mielenkiintoista mainita, että havaitsimme eroavaisuuksia siinä, millä tavoin laboratoriot raportoivat ne. Yhdessä keskuksessa ne ilmoitettiin positiivisina (otsikko ≥1/160) tai negatiivisina, erottelematta sen mallia; näin ollen vain kuusi kymmenestä analysoidusta tapauksesta ilmoitettiin positiivisina, mukaan lukien ne, jotka täyttivät Solomonin ASSD-kriteerit (n=2). Toisessa keskuksessa, jonka autoimmuniteettilaboratorio on ollut ulkoisesti sertifioitu Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen ulkoisen laadunarviointipalvelun (National External Quality Assessment Service) toimesta viimeisten 15 vuoden ajan, IIFA-raportit olivat tiukempia. Siellä kaikissa tapauksissa (n=27) esitettiin positiivinen IIFA (otsikko ≥1/80): 19 tapauksessa (70,4 %), joissa oli sytoplasminen pilkullinen kuvio tai AC-19/AC-20-kuvio, jos ne suoritettiin ensimmäisen ICAP-julkaisun jälkeen vuonna 2015 (10:ssä niistä esitettiin siihen liittyvä ydinkuvio), ja kahdeksassa tapauksessa (29,6 %) esitettiin vain ydinkuvio. ASSD-diagnoosikriteerejä arvioitaessa 25 tapausta (92,6 %) täytti Connorsin kriteerit, ja 15 tapausta (55,5 %) täytti myös Solomonin kriteerit. Vastaavasti 13 tapauksessa 27:stä, joissa oli kliininen epäily IIM:stä tai ASSD:stä ja positiivinen ARS (48,1 %), esiintyi sytoplasminen pilkullinen IIFA-kuvio, ja ne täyttivät myös Solomonin kriteerit; näitä IIFA-kuvioita esiintyi 68,4 %:ssa tapauksista ja 86,6 %:ssa tapauksista, jotka täyttivät Solomonin kriteerit. Kahdessa muussa Solomonin kriteerit täyttävässä tapauksessa (13,3 %) esiintyi vain ydinkuvio.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aiempien tutkimusten mukaisesti tuloksemme viittaavat siihen, että riittävä ASSD:n kliininen epäilys ja sytoplasmisen pilkullisen kuvion esiintyminen IIFA:ssa voivat turvata myosiitti-immunobloteilla havaitun ARS:n spesifisyyden ja lisäävät myös Solomonin ASSD-kriteereiden täyttymisen todennäköisyyttä. Lisäksi IIFA-raporteissa havaitut erot keskuksiemme välillä korostavat kansainvälisten autovasta-aineiden standardointi- ja ICAP-aloitteiden4-6 merkitystä; niiden toteuttaminen kliinisissä laboratorioissa voisi helpottaa monikeskustutkimusten kehittämistä ja siten matalataajuisten vasta-aineiden ja erilaisten IIFA-kuvioiden arviointia, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon tulevissa IIM- ja ASSD-luokituskriteereissä.