Ateroskleroosiriski yhteisöissä (ARIC)
TAUSTAA:
Vaikka nyt on vakiintuneesti todettu, että sepelvaltimotautikuolleisuus Yhdysvalloissa on laskenut noin 50 prosenttia 1960-luvun puolivälistä lähtien, ei ole ollut systemaattista ohjelmaa, jolla olisi tutkittu rinnakkain sepelvaltimotautitautisairastuvuutta ja ateroskleroosin esiintyvyyttä. Tällaiset tiedot ovat välttämättömiä, jotta voidaan ymmärtää ajalliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, määrittää ennaltaehkäisyn ja hoidon vaikutukset määrällisesti ja ohjata tulevaa tutkimus- ja palvelupolitiikkaa. On edelleen mahdollista, että viime vuosina tapahtuneeseen kuolleisuuden vähenemiseen ei ole liittynyt ilmaantuvuuden vähenemistä tai taustalla olevien valtimosairauksien laajuuden vähenemistä. Kuolleisuuteen rajoittuva kehityssuuntaus vaatisi erilaisia selityksiä ja vaatisi erilaisia ennaltaehkäisystrategioita kuin kliinisten oireiden koko kirjon kattava väheneminen, joka suosisi riskitekijöiden selitystä. ARIC-seurannasta saadaan sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuslukuja, ja sen kohortit antavat tietoja ateroskleroosista, sydän- ja verisuonitautien oireista, uusista ja vakiintuneista riskitekijöistä ja sairaanhoidon käytöstä kunkin yhteisön edustavissa asuinyhteisöissä. Sekä ateroskleroosin että sydän- ja verisuonitautien uusia ennustetekijöitä tutkitaan neljästä tutkimuskeskuksesta, ultraäänikeskuksesta ja viidestä keskuslaboratoriosta saatujen tietojen avulla.
Vuonna 1978 pidetyssä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä käsitelleessä konferenssissa ja vuonna 1979 kokoontuneessa sydäntautien epidemiologiaa käsittelevässä työryhmässä suositeltiin kumpikin yhteisön seurantaohjelmaa. Tämän seurauksena kliinisten sovellusten ja ennaltaehkäisyn neuvoa-antava komitea ja kansallinen sydän-, keuhko- ja verineuvottelukunta (National Heart, Lung, and Blood Advisory Council) hyväksyivät vuonna 1980 valvontakokeilututkimuksen vaiheen I. Kliinisten sovellusten ja ennaltaehkäisyn neuvoa-antava komitea hyväksyi kokeilututkimuksen toisen vaiheen ja täysimittaisen tutkimuksen toukokuussa 1982. ARIC-tutkimuksen ehdotuspyynnöt julkaistiin syyskuussa 1984, ja palkinnot myönnettiin vuonna 1985.
SUUNNITELMAN KUVAUS:
ARIC on laajamittainen, pitkäaikainen ohjelma, jossa mitataan todettujen ja epäiltyjen CHD-riskitekijöiden yhteyksiä sekä ateroskleroosiin että uusiin CHD-tapahtumiin neljästä erilaisesta yhteisöstä peräisin olevilla miehillä ja naisilla. Hankkeessa on kaksi osatekijää: sairastavuuden ja kuolleisuuden yhteisöllinen seuranta sekä kunkin yhteisön miesten ja naisten edustavan kohortin toistuvat tutkimukset. Edustaviin kohortteihin kuuluu 4 000 henkilöä kustakin yhteisöstä. Kolme kohorttia kuvastaa niiden yhteisöjen etnistä koostumusta, joissa he asuvat; yksi kohortti on musta. Yhdyskuntaseurantaan kuuluu sairaalatietojen ja kuolintodistusten abstrahointi ja sairaalan ulkopuolisten kuolemantapausten tutkiminen sairaalahoitoon joutuneiden sydäninfarktien ja CHD-kuolemien osalta 800 000 mieheltä ja naiselta näissä neljässä yhteisössä.
Kaikki kohortin osallistujat tutkittiin neljä kertaa (1987-90 ja 1990-93, 1993-96 ja 1996-99), ja heihin otettiin yhteyttä vuosittain sairauskertomustensa päivittämiseksi. Ateroskleroosi mitattiin kaulavaltimon ultraäänitutkimuksella. Arterioskleroosi mitattiin verkkokalvokuvauksella. Aivoverisuonitauti arvioitiin magneettikuvauksella mustien ja valkoisten osallistujien otoksessa. Tutkittuihin riskitekijöihin kuuluvat: veren lipidit, lipoproteiinikolesterolit ja apolipoproteiinit, plasman hemostaattiset tekijät, veren kemialliset ja hematologiset arvot sekä infektio- ja tulehdussairauksien indikaattorit, näiden riskitekijöiden DNA-merkkiaineet, istuma-, selinmakuu- ja seisoma-asennossa vallitseva verenpaine, antropometria, veren glukoosi- ja insuliinipitoisuudet paastonaikana, EKG-löydökset, sydämen sykevälivaihtelu, savukkeiden- ja alkoholinkäyttö, fyysinen aktiivisuus, ruokavaliota koskevat näkökohdat ja sukuhistoria. Uudet tekijät testataan käyttämällä varastoidusta verestä tehtyjä sisäkkäisiä tapaus-verrokkitutkimuksia.
Viides ja viimeinen tutkimus, johon sisältyi täydellinen parodontologinen tutkimus, johon sisältyi myös tulehdusmerkkiaineiden mittauksia, valmistui vuonna 1999, ja palautusprosentti oli 86 %. Yhteisön seurannasta saadaan tällä hetkellä täydelliset ikä-, rotu- ja sukupuolikohtaiset sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikuoleman sairaalahoitomäärät yhteisöissä vuosina 1987-1997.
Tutkimusta on jatkettu tammikuuhun 2007 asti, jotta kohorttia voidaan edelleen seurata vuosittaisilla puheluilla ja sairaalaseurannalla sydän- ja verisuonitautitapahtumien tunnistamiseksi 19 vuoden ajan. Yhteisön seurantaa jatketaan edelleen sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden, tapauskuolleisuuden ja kuolleisuuden kehityssuuntausten tunnistamiseksi 35-74-vuotiaiden keskuudessa 19 vuoden aikana.
Eriyhteisöjä voidaan verrata sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden ja lääketieteellisen hoidon osalta sekä kohorttiosuuden avulla riskitekijöiden ja perifeerisen ateroskleroosin osalta. Tulosten avulla voidaan mitata CHD:n jakautumisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden vaihtelua Yhdysvalloissa ja ekologisen analyysin rajoissa ehdottaa mahdollisia syitä havaituille eroille.