Average state IQ, state wealth and racial composition as predictors of state health statistics:

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, missä määrin erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä 50 osavaltiossa liittyivät eroihin terveystilastoissa riippumatta varallisuuden, terveydenhuoltomenojen ja rotukoostumuksen eroista. Tulokset osoittavat, että vaikka osavaltioiden varallisuuden ja terveydenhuoltomenojen erot oli kontrolloitu, keskimääräisellä älykkyysosamäärällä oli huomattavia positiivisia yhteyksiä moniin myönteisiin terveysindikaattoreihin ja huomattavia negatiivisia yhteyksiä moniin osavaltioiden terveysongelmiin. Gottfredsonin (2004) hypoteesien mukaisesti älykkyysosamääräerot selittivät osan rodullisen koostumuksen ja terveystulosten välisistä ilmeisistä yhteyksistä. Kun älykkyysosamäärää kontrolloitiin, osa rotukoostumuksen ja terveysvaikutusten välisistä suhteista kääntyi päinvastaiseksi, mikä viittaa vähemmistöjen etuun. Kuitenkin myös keskimääräisen älykkyysosamäärän ja varallisuustekijöiden valvonnan jälkeen rotukoostumus oli edelleen yhteydessä joihinkin tutkittuihin terveystilastoihin. Kaiken kaikkiaan tulokset vahvistivat osittain sen, että g selittää merkittävän osan monien osavaltioiden terveystulosten varianssista, mutta sosioekonomisilla tekijöillä ja rotukoostumuksella näyttäisi olevan myös merkittäviä suhteita joihinkin tiettyihin terveystuloksiin.