Citrate versus heparin for apheresis catheter locks: an efficacy analysis

Introduction: Lääketieteellistä kirjallisuutta lukitusliuosten tehokkuudesta katetrin tromboosin ehkäisyssä on niukasti. Perinteisesti hepariinia on käytetty ensisijaisena antikoagulanttina katetrin lukituksessa, mutta sen käyttöön liittyy monia haittavaikutuksia. Natriumsitraatti 4 % on houkutteleva vaihtoehto hepariinille.

Menetelmät: Plasmafereesiyksikössämme siirryttiin toukokuussa 2010 lukitsemaan kaikki keskuslaskimokatetrit 4-prosenttisella natriumsitraatilla 100 yksikköä/ml hepariinin sijasta. Teimme 2-vuotisen retrospektiivisen havainnollisen kohorttitutkimuksen, jossa verrattiin hepariini- ja sitraattilukkojen käytön tuloksia. Tutkitut tulokset olivat katetrin läpäisevyys, katetrin vaihdot, alteplaasin käyttö ja katetri-infektiot.

Tulokset: Tutkimusjakson aikana tunnistettiin 84 potilasta, joille tehtiin yhteensä 554 plasmafereesihoitoa. Virtausongelmat olivat sitraattihoidoissa yleisempiä kuin hepariiniryhmässä (6,5 % vs. 3,2 %, P = 0,11, n = 554), mutta tämä ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. Vakavampia virtausongelmia, jotka edellyttivät katetrin vaihtoa tai alteplaasi-infuusiota, esiintyi enemmän sitraattiryhmässä kuin hepariiniryhmässä (3,2 % vs. 1,3 %, P = 0,11, n = 554). Diagnoosin mukaan ositettu alaryhmäanalyysi osoitti, että virtausongelmissa oli tilastollisesti merkitsevä ero, kun verrattiin myasthenia gravis -potilaita (MG) muihin kuin MG-potilaisiin. Katetri-infektioissa ei ollut eroa ryhmien välillä.

Päätelmät: Tutkimuksemme tulosten perusteella voimme päätellä, että sitraatti- ja hepariinilukoilla on samanlainen tehokkuus katetrin läpäisevyyden ylläpitämisessä plasmafereesipotilailla. Lisätutkimuksia tarvitaan MG-potilaiden ja kaikkien muiden potilaiden välillä havaittujen erojen tutkimiseksi.