Merijäniksen (Aplysia fasciata) käyttö satamien ja lahtien meren pilaantumisen biomonitoroinnissa

Tutkimuksessamme arvioitiin raskasmetallien konsentraatioita merijäniksen (Aplysia fasciata) pehmytkudoksessa, joka oli peräisin Texasin Ala-Laguna Madresta. Raskasmetallit kudoksissa seurasivat Se > As > Pb > Cd. Pitoisuudet vaihtelivat As:n (BDL-28,08), Cd:n (BDL-5,50), Pb:n (BDL-12,85) ja Se:n (4,25-93,43 ppm) välillä. As-, Cd-, Pb- ja Se-kudospitoisuuksien mediaanit ylittivät altistumistasot. Merkittäviä suhteita esiintyi metalli-metalli (AsCd, AsPb, CdPb, CdSe ja PbSe), metalli-kudos (merkittävä Se:n imeytyminen sisään- ja uloshengityksen sifongeissa ja As hepatopankreassa) ja metalli-metalli kudoksen sisällä (AsPb hepatopankreassa ja CdPb ruoansulatuskanavassa) -analyysit (p < 0.05). Bioakkumulaatiokertoimet (BAF) viittasivat siihen, että inhalaatiosifoni, hepatopankreas ja ruoansulatuskanava toimivat Cd:n makrokonsentraattoreina, hepatopankreas ja ruoansulatuskanava Pb:n makrokonsentraattoreina, ja kaikki kudokset olivat As:n ja Se:n dekonsentraattoreita. Raskasmetallien bioakkumulaattorina Aplysia arvioitiin meren saastumisen bioindikaattoriksi satamissa ja lahdissa.