NanoHybridit – Vasta-ainekonjugaatio kultaisille nanohiukkasille

Vasta-ainekonjugoidut kultaiset nanohiukkasluotaimet mahdollistavat solu- ja molekyyliprosessien tutkimisen ja visualisoinnin in vitro ja in vivo; kriittinen työkalu sekä perustieteiden tutkijoille että kliinisille lääkäreille.
Monille tutkijoille kuluu kohtuuttomasti aikaa ja energiaa näiden konjugaattien syntetisoimiseen vaihtelevalla menestyksellä ja epäjohdonmukaisilla tuloksilla. Useimmat havaitsevat, että kun he tekevät konjugaatioita itse, he kärsivät epäjohdonmukaisesta vasta-aineen ja partikkelin kiinnittymisestä toisiinsa ja solujen merkitsemisen tehokkuudesta, joka ei ole toistettavissa.
Ensimmäisen ongelman eli epäjohdonmukaisen vasta-aineen kiinnittymisen partikkeliin ratkaiseminen edellyttää sekä:
(1) stabiilin sidoksen luomista partikkelin ja vasta-aineen välille että
(2) vasta-aineen kiinnittymisen asianmukaista karakterisointia.

Säilyttääkseen stabiilin sidoksen vasta-aineet on sidottava kovalenttisesti pintaan. Alla olevassa kaaviossa on esitetty useita eri vasta-ainekonjugaatiomenetelmiä.

Fysikaalinen adsorptiomenetelmä on vähiten stabiili. Se perustuu proteiinien tiettyjen funktionaalisten ryhmien, kuten amiinien ja tiolien, affiniteettiin vetäytyä ei-kovalenttien vuorovaikutusten kautta hiukkasen pintaan. In vivo -ympäristössä tai jopa soluväliaineessa fysikaalisesti adsorboituneet vasta-aineet voivat helposti siirtyä pois.
Kovalenttinen konjugaatiomenetelmä on siis yleisimmin käytetty menetelmä. Se tarjoaa vakaan sidoksen kulta-nanopartikkelin ja vasta-aineen välille, ja voidaan käyttää useita erilaisia kemian menetelmiä, kuten N-hydroksisukkinimidiä (NHS) yhdistettynä 1-etyyli-3-(3-dimetyyliaminopropyyli)karbodiimidiin (EDC). Vaikka tällä menetelmällä saadaan aikaan vakaa kiinnittyminen, se on kuitenkin vielä karakterisoitava.

Directional Conjugation for Better Efficiency

Vasta-aineella konjugoitujen kultaisten nanohiukkasten karakterisointiin kuuluu tavallisesti vasta-aineen ja hiukkasen välisen suhdeluvun arviointi vertaamalla fluoresenssimittauksia fluoresenssimittauksia fluoresenssilla leimatuista vasta-aineella konjugoiduista hiukkasista tunnettuihin fluoresenssilla leimattuihin vasta-ainestandardeihin. Mittausta itsessään voi vaikeuttaa fluorofoorin vaimeneminen metallinanopartikkelin pinnalla. Lisäksi tutkijoiden on myös valmistettava fluoroforikonjugoitu vasta-aine ja sen standardit.

NanoHybrideissä voidaan käyttää suunnattua konjugaatiomenetelmää, joka lievittää monia näistä ongelmista.
Suuntaisen kiinnityksen mahdollistamiseksi heterobifunktionaalisen ristisilloittajamolekyylin toinen pää sidotaan vasta-aineen Fc-alueeseen. Linkkerin toinen pää sitoutuu suoraan kullan nanohiukkasen pintaan, jolloin vasta-aineen ja hiukkasen välille muodostuu suunnattu sidos. Tällä menetelmällä hiukkasen ja vasta-aineen välille saadaan aikaan vakaa sidos, mutta samalla muuttuva alue (Fv) eli antigeenin vuorovaikutuskohta on steriilisti esteetön ja käytettävissä sitoutumista varten.
Kiinnittymisen suuntaa-antava luonne tekee vasta-aineen ja hiukkasen välisen suhteen karakterisoinnista johdonmukaisempaa ja parantaa myös solujen merkitsemisen tehokkuutta ja molekulaarista kohdentamista. Leimaustehokkuutta voidaan lisätä 7-10-kertaiseksi käyttämällä suuntaavaa kiinnitysmenetelmää verrattuna suuntaamattomaan kiinnitykseen. Käyttämällä suunnatusti konjugoituja kultaisia nanohiukkasia voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, parantaa tuottavuutta ja nopeuttaa tieteellisiä löytöjä.

Räätälöidyt vasta-ainekonjugointipalvelut

Voimme konjugoida kultaisia nanohiukkasia vasta-aineisiin, proteiineihin tai mihin tahansa muuhun haluamaasi moiteettiin. Tarjoamme myös teknistä tukea tutkijoille, jotka haluavat ostaa kullan nanohiukkasemme ja työstää konjugaatioita. Ota meihin yhteyttä jo tänään räätälöityjä konjugaatiotarpeitasi varten.