Onko antibiooteista hyötyä mahahaavan hoidossa?

Mahahaava on yleinen sairaus, johon sairastuu noin 10 % ihmisistä länsimaissa. Noin 95 % pohjukaissuolihaavoista ja 70 % mahahaavoista liittyy Helicobacter pylori -infektioon. Vaikka H. pylorin poistohoito, joka koostuu happoa suppressoivasta lääkkeestä yhdistettynä kahteen antibioottiin, saattaa vähentää haavaumien uusiutumista, on epäselvää, onko antibioottien käyttämisestä osana yhdistelmää hyötyä verrattuna siihen, että hoitoa ei annettaisi tai käytettäisiin muita hoitoja. Tässä päivitetyssä katsauksessa, joka julkaistiin verkossa Cochrane Library -julkaisussa, tutkijat pyrkivät arvioimaan H. pylori -eradikointihoidon vaikutuksen suuruutta H. pylori -positiivisilla potilailla, joilla on mahahaava.

Tähän katsaukseen valittiin 55 satunnaistettua tutkimusta, jotka sisälsivät sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista mahahaavan hoitoa H. pylori -positiivisilla aikuisilla. Tutkimuksissa oli mukana potilaita, jotka saivat vähintään viikon eradikaatiohoitoa (esim. protonipumpun estäjä ; PPI-kolmiohoito ; H2-reseptoriantagonisti-kolmiohoito ; vismutti-kolmiohoito ; vismutti-nelihoito ; ranitidiini-vismuttisitraatti kaksoiskolmiohoito / kolmihoito ; klaritromysiinimonoterapia) verrattuna lumelääkkeeseen, ei-hoitoon tai haavaumia parantavaan lääkkeeseen (PPI, H2RA, vismuttisuolat, sukralfaatti, tavallinen antasiditiini, PRN-antasiditiini); tietojen keruu sisälsi haavaumien paranemisen, haavaumien uusiutumisen, oireiden lievittymisen ja haittavaikutukset.

Tutkimuksen päätavoitteet olivat:

• eradikaatiohoidolla parantuneiden mahahaavojen osuus verrattuna lumelääkkeeseen, muuhun lääkehoitoon
• eradikaatiohoidolla oireettomiksi jääneiden potilaiden osuus ilman uusiutumista verrattuna lumelääkkeeseen, muu lääkehoito
• Potilaiden osuus, joilla oireet lievittyivät täysin, elämänlaatupisteiden paraneminen
• Haittavaikutusten esiintyvyys eri hoitomuodoissa
• Potilaiden osuus, joilla eradikaatio onnistui

Pohjukaissuolihaavan paranemisessa H. pylori-eradikointihoidolla oli suurempi hyöty kuin ei-hoidolla ja pieni hyöty kuin haavaumia parantavalla lääkkeellä. Mahahaavan paranemisessa nähtiin kuitenkin päinvastainen tulos, jossa tulokset suosivat hieman pelkkää haavaa parantavaa lääkettä. Tutkijat havaitsivat, että pohjukaissuolihaavan uusiutumisen suhteellinen riski pieneni merkittävästi, 80 prosenttia, ja mahahaavan uusiutumisen riski pieneni merkittävästi, vaikkakin pienemmällä määrällä, 69 prosenttia, kun kyseessä oli eradikointihoito verrattuna lyhytaikaiseen haavaumia parantavaan lääkehoitoon.

Pohjukaissuolihaavan uusiutumisessa viikon eradikointihoito näyttää olevan yhtä tehokas kuin ylläpitohoito haavaa parantavalla lääkkeellä. Sekä pohjukaissuolihaavan että mahahaavan osalta eradikointihoito estää tehokkaasti uusiutumisen verrattuna siihen, että hoitoa ei anneta. Oireiden lievittymisen osalta eradikointihoidolla ei saavutettu merkittävää parannusta verrattuna vertailuhoitoon, mutta tätä tulosta raportoineiden tutkimusten määrä oli pieni (yhdessäkään tutkimuksessa ei arvioitu oireita kuuden viikon jälkeen).

Haittavaikutusten (ts. ripuli, pahoinvointi/oksentelu, ihottuma, epigastrinen kipu, muuttunut maku, stomatiitti) esiintyvyys näytti olevan suurempi eradikointihoidolla kuin vertailuhoidolla. Kaiken kaikkiaan H. pylori -bakteerin onnistunut hävittäminen kaikissa tutkimuksissa oli 68 %.

Tekijät päättelevät, että ”H. pylori -eradikointihoidon lisääminen yhdestä kahteen viikkoon nopeuttaa haavan paranemista henkilöillä, joilla on H. pylori -positiivinen pohjukaissuolihaava, verrattuna pelkkiin haavaa parantaviin lääkkeisiin ja hoitoon, jota ei ole annettu”, mutta ”tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että H. pylori -eradikointihoito olisi tehokasta hoitoa henkilöille, joilla on mahahaava, tai siitä, että se olisi tehokasta estämään pohjukaissuolihaavojen uusiutumista verrattuna haavaa parantaviin lääkkeisiin”. Koska näytön laatu oli heikko, näihin tuloksiin liittyy epävarmuutta.

Lisätietoa löytyy CochraneLibrary.com-sivustolta.