Structure and function of the tricuspid and bicuspid regurgitant aortic valve: an echocardiographic study

Objectives: Aorttaläpän sairauden uudet hoitovaihtoehdot edellyttävät kehittyneempää diagnostiikkaa. Tavoitteenamme oli kuvata yksityiskohtaisesti puhtaasti regurgitanttisen aorttaläpän echokardiografinen patofysiologia ja ominaisuudet.

Menetelmät: Kaksikymmentäyhdeksälle miehelle, joilla oli krooninen aortan regurgitaatio ilman samanaikaista sydänsairautta ja jotka ohjattiin aorttaläpän interventioon, tehtiin ennen leikkausta 2D-transoesofageaalinen kaikukardiografiatutkimus (TEE) aiemmin julkaistun matriisin mukaisesti. Mittaukset aorttaläppälaitteistosta pitkän ja lyhyen akselin näkymässä tehtiin systolessa ja diastolessa ja analysoitiin off-line. Aorttaläpät ryhmiteltiin trikuspidaaliseksi (TAV) tai bikuspidaaliseksi (BAV) ja luokiteltiin regurgitaatiomekanismin mukaan.

Tulokset: Analyysiin kelpuutettiin 24 tutkimusta, joista 13:lla oli TAV ja 11:llä BAV. Regurgitaatiomekanismi luokiteltiin 6 tapauksessa aortan laajentumaksi, 11 tapauksessa prolapsiin ja 7 tapauksessa huonoon kuspin kudoksen laatuun tai määrään. Ventrikulo-aortan liitos (VAJ) ja venttiilin avautuminen olivat läheisessä yhteydessä toisiinsa (TAV r = 0,5, BAV r = 0,73), mutta VAJ:n ja sinuksen maksimihalkaisijan (maxSiD) tai sinotubulaarisen liitoksen (STJ) välillä ei havaittu korrelaatiota. STJ ja maxSiD olivat kuitenkin merkitsevästi yhteydessä toisiinsa (TAV vs. BAV: systole r = 0,9, r = 0,8; diastole r = 0,9, r = 0,7) ja muodostivat kokonaisuuden. Yhdistetyt BAV:n nystyrät olivat lyhyempiä kuin etummaiset nystyrät, kun ne olivat kiinni (P = 0,002); BAV-ryhmän nystyröiden väliset etäisyydet olivat merkitsevästi erilaiset (P = 0,001 tai 0,03) sekä systolessa että diastolessa.

Päätelmät: VAJ oli riippumaton muista aortan mittasuhteista ja sitä tulisi siten pitää erillisenä kokonaisuutena, jolla on vaikutusta läpän avautumiseen. Tämän tutkimuksen yksityiskohtaiset 2D-TEE-mittaukset lisäävät tärkeää lisätietoa tietämykseemme patologisen aorttaläpän ja -juuren toiminnasta ja kaikukardiografisesta anatomiasta joko itsenäisenä tutkimuksena tai vertailukohtana ja täydennyksenä 3D-ekokardiografialle. Tällä voi olla vaikutusta natiivin aorttaläpän korjattavuutta koskeviin päätöksiin.