Totally History
The U.S. Perustuslaki
Preamble
I ‣ II ‣ III ‣ III ‣ IV ‣ IV ‣ V ‣ VI ‣ VII ‣ VII
Yhdysvallankirjoituksen muutokset
.
I ‣ II ‣ III ‣ IV ‣ V ‣ VI ‣ VII ‣ VIII ‣ IX ‣ X
XI ‣ XII ‣ XIII ‣ XIV ‣ XV ‣ XVI ‣ XVII ‣ XVIII ‣ XIX ‣ XX ‣ XXI ‣ XXII ‣ XXIII ‣ XXIV ‣ XXV ‣ XXVI ‣ XXVII
Katso koko teksti
Alkuperäinen perustuslaki
Oikeuslaki
Lisämuutokset
Yhdysvaltain perustuslain 2. pykälässä todetaan, että toimeenpaneva elin on Yhdysvaltain hallitus. Toimeenpaneva elin on hallitushaara, jolla on valta, vastuu ja toimivalta hallinnossa. Toimeenpanovaltaan kuuluvat presidentti, varapresidentti ja muut toimeenpanevat virkamiehet, joihin kuuluvat osavaltioiden virkamiehet ja muut liittovaltion tason virkamiehet.
Jakautuminen
Yhdysvaltojen perustuslain toinen artikla jakautuu neljään eri osaan. Kukin näistä jaksoista jakautuu sitten lausekkeisiin, joista kukin sisältää sääntöjä ja ohjeita, joita toimeenpanevaan hallintoon kuuluvien jäsenten on noudatettava. Ensimmäinen jakso on jaettu kahdeksaan pykälään, ja siinä määritellään periaatteessa säännöt, jotka koskevat presidenttiä ja hänen valtuuksiaan.
1. jakso: Presidentin tehtävät
Tässä jaksossa määritellään presidentin ja varapresidentin tehtävät. Kussakin pykälässä eritellään tietyt valtuudet, rajoitukset ja lopulliset toimet, joita kumpikin osapuoli voi tai joutuu tekemään tiettyjen tilanteiden ja erilaisten päätöksentekotilanteiden perusteella. Ensimmäisessä jaksossa eritellään vaalikollegio, miten ehdokas valitaan ja miten presidentti ja varapresidentti lopulta äänestetään virkaan.
Lauseke 1
Tässä lausekkeessa annetaan valta presidentille ja todetaan, että hänellä on toimeenpanovalta. Siinä määritellään valtakausi 4 vuodeksi ja nimetään varapresidentti, joka on virassa saman ajan.
Lauseke 2
Valitsijat päättävät presidentistä ja varapresidentistä, ja nämä valitsijat valitsee yleensä osavaltioiden lainsäädäntöelimet. Kunkin osavaltion senaattoreiden ja edustajien määrä sanelee sen, kuinka monta valitsijamiestä osavaltio saa.
Lauseke 3
Valitsijat, jotka on valittu, kokoontuvat sitten osavaltiossaan päättämään, kenestä tulee presidentti ja varapresidentti. Aikaisemmin presidentiksi tuli se henkilö, jolla oli enemmän ääniä, mutta siihen lisättiin 12. lisäys, joka antoi valitsijoille ratkaisevan äänen asiassa.
Lauseke 4
Lausekkeen 4 mukaan kongressi päättää, milloin vaalit pidetään. Tällä hetkellä osavaltiot valitsevat valitsijat marraskuun ensimmäistä maanantaita seuraavana tiistaina, ja valitsijat äänestävät sitten joulukuun toisena keskiviikkona.
Lauseke 5
Sisältää vaatimukset, joiden täyttyessä voi olla ehdolla presidentin virkaan. Siinä todetaan, että ehdokkaan on oltava vähintään 35-vuotias, hänen on oltava syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen ja hänen on täytynyt asua Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta ollakseen vaalikelpoinen.
Lauseke 6
Säädetään, mitä tapahtuu, jos presidentti kuolee, eroaa, joutuu viraltapanon kohteeksi tai joutuu muulla tavoin jättämään tehtävänsä; tällöin varapresidentti astuu viransijaiseksi nelivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi. Jos varapresidentti on estynyt, kongressi valitsee sopivan sijaisen, ja tämä hoitaa virkaa jäljellä olevan toimikauden ajan.
Lauseke 7
Säädetään presidentin palkasta, siitä, että se ei voi muuttua hänen ollessaan virassaan, ja todetaan, että hän ei voi saada palkkansa lisäksi rahaa osavaltiolta tai liittovaltion hallitukselta.
Lauseke 8
Tässä viimeisessä lausekkeessa sanotaan periaatteessa, että presidentin on vannottava vala ennen kuin hän voi astua virkaansa.
2. pykälä: Presidentin valtuudet
Säädetään presidentin valtuuksista, ja se koostuu vain kolmesta lausekkeesta.
Pykälä 1:
Presidentti on sotavoimien ylipäällikkö. Tässä säädetään myös korkeista neuvonantajista koostuvan kabinetin perustamisesta, ja sen tehtävänä on avustaa presidenttiä päätöksenteossa tällä rintamalla.
Lauseke 2
Säädetään, että presidentin on saatava neuvoja ja suostumus Yhdysvaltain kongressilta ennen kuin hän voi tehdä lopullisia päätöksiä ja sitovia päätöksiä.
Lauseke 3
Lausekkeessa todetaan, että presidentillä on valta määrätä tiettyjä virkoja ollessaan vallassa, mutta tämä valta päättyy, kun seuraava senaatin istunto alkaa.
3. pykälä: Presidentin tehtävät
Tämä pykälä on jaettu viiteen pykälään, joissa sanellaan presidentin tehtävät.
Pykälä 1
Velvoittaa presidentin pitämään kongressin ajan tasalla ja antamaan sille tietoja säännöllisin väliajoin pitämällä puheita unionin tilasta.
Pykälä 2
Presidentillä on valta kutsua koolle senaatin, edustajainhuoneen tai molempien osapuolten istunnot.
Pykälä 3
Presidentti on vastuussa kaikkien Yhdysvaltoihin tulevien ulkomaisten suurlähettiläiden vastaanottamisesta.
Pykälä 4
Presidentti on velvollinen työskentelemään, varmistamaan, että kaikki lait pannaan uskollisesti täytäntöön virassa ollessaan.
Lauseke 5
Presidentin valtuudet antavat hänelle mahdollisuuden määrätä Yhdysvaltain upseereita, mukaan lukien sotavoimien upseerit, kun hän katsoo sen tarpeelliseksi.
4. pykälä: Esteellisyys
Viimeinen pykälä käsittelee presidentin, varapresidentin, tuomareiden ja muiden siviilivirkamiesten asettamista syytteeseen tietyn käytöksen tai väärinkäytöksen perusteella. Riippuen tietyistä toimista, joihin on ryhdytty, toimista, joihin ei ole ryhdytty, tai muista esiin tulevista asioista, presidentti sekä muut virkamiehet voidaan asettaa syytteeseen tai erottaa virasta, riippuen muiden hallintoelinten äänestyksestä.
Tämä perustuslain 2. pykälän viimeinen kohta toteaa periaatteessa, että presidentti, varapresidentti ja muut Yhdysvaltain hallituksen siviilivirkamiehet erotetaan virasta syytteeseen asettamisen johdosta. Syitä, joiden vuoksi heidät voidaan äänestää pois virasta, ovat muun muassa: tuomio lahjonnasta, tuomio maanpetoksesta tai jos henkilön todetaan syyllistyneen rikolliseen toimintaan (törkeään rikokseen tai korkeaan virkarikossyytteeseen). Ennen viraltapanoa järjestetään äänestys, ja ennen kuin joku taho voidaan heittää pois virasta, erityisesti Yhdysvaltain presidentin ja varapresidentin korkeimmat valtuudet, on suoritettava erilaisia vaiheita.
Tämä Yhdysvaltain perustuslain artikla on pohjimmiltaan vallan jaottelu, virassa olevat puolueet ja se, mitkä ovat heidän valtansa rajat. Siinä käsitellään myös eri rooleja, joita toimeenpanevalla päävirastolla on, ja sitä, mitä varten presidentin on pyydettävä neuvoja ennen tiettyjen toimien toteuttamista. Se myös määrittelee menetelmät, joilla toimitaan muiden hallinnonalojen, armeijan ja ulkovaltojen kanssa erilaisissa tilanteissa, joita presidentti saattaa kohdata.