1

Tulokset osoittavat, että raskauden aikainen psykologinen ahdistus – ahdistus tai masennus – ennusti vahvasti vauvan yöheräilyä riippumatta synnytyksen jälkeisen masennuksen, makuuhuoneen jakamisen ja muiden sekoittavien tekijöiden vaikutuksista. Merkittävään psykologiseen ahdistukseen ennen hedelmöittymistä liittyi 23 prosenttia lisääntynyt vauvan yöheräilyjen riski 6 kuukauden iässä ja 22 prosenttia lisääntynyt riski 12 kuukauden iässä.

Tekijöiden mukaan usein toistuvat, häiritsevät yöheräilyt ensimmäisen elinvuoden jälkimmäisellä puoliskolla ovat kliinisesti merkityksellisiä, koska ne ennustavat uniongelmia kolmen vuoden iässä, jotka puolestaan ovat yhteydessä käyttäytymisongelmiin. Varhaislapsuuden kehityksen aikana huono unenlaatu voi myös vaikuttaa oppimiskykyyn. Lapsen yöheräilyt häiritsevät myös äidin unta, mikä ennustaa äidin mielialaa, stressiä ja väsymystä.

Tutkimukseen osallistui 874 naista, jotka olivat iältään 20-34-vuotiaita Southamptonin kaupungissa Isossa-Britanniassa. Ennen raskautta naiset täyttivät General Health Questionnaire -kyselylomakkeen, joka on 12 kysymystä sisältävä seulontakysely, jonka avulla voidaan havaita masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Kaksikymmentäyhdeksän prosenttia naisista luokiteltiin kärsivän merkittävästä psyykkisestä ahdistuksesta.

Kun heidän lapsensa oli 6 kuukauden ja 12 kuukauden ikäinen, naiset ilmoittivat, kuinka usein heidän lapsensa oli herännyt keskimäärin keskiyön ja kuuden välillä joka yö kahden viime viikon aikana. Niiden lasten osuus, jotka heräilivät vähintään kerran joka yö, oli suurempi niillä naisilla, joilla oli psyykkistä ahdistusta ennen raskautta, sekä 6 kuukauden iässä (52 prosenttia vs. 43 prosenttia) että 12 kuukauden iässä (46 prosenttia vs. 36 prosenttia).

Tekijöiden mukaan hoitamattomat vauvan uniongelmat voivat kroonistua, millä on vaikutuksia sekä lapsen että äidin mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Äitien, jotka ovat jo valmiiksi alttiita ahdistuneisuudelle ja masennukselle, vaikeudet pahenevat, jos heiltä myös riistetään unta. Kirjoittajat päättelevät, että psykologisen ahdingon tunnistaminen ja hoitaminen ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen voi edistää lapsen unen paranemista.