2-prosenttisen lidokaiinigeelin ja 20-prosenttisen bentsokaiinigeelin tehokkuuden arviointi paikallispuudutuksessa Garg A, Garg N, Kaur D, Sharma S, Tahun IA, Kumar R – Endodontologia
ORIGINAL ARTICLE
Year : 2016 | Volume : 28 | Issue : 1 | Page : 38-41
Evaluation of efficacy of 2% lidocaine gel and 20% benzocaine gel for topical anesthesia
Amit Garg1, Nisha Garg2, Damanpreet Kaur2, Sunila Sharma3, Ibrahim Abu Tahun4, Rajneesh Kumar5
1 Suun ja leukojen ja leukojen kirurgian osasto, Sri Sukhmani Dental College and Hospital, Dera Bassi, Mohali, Punjab, Intia
2 Konservatiivisen hammaslääketieteen ja endodontian osasto, Bhojia Dental College and Hospital, Baddi, Solan, Himachal Pradesh, Intia
3 Lasten ja ehkäisevän hammaslääketieteen osasto, Bhojia Dental College and Hospital, Baddi, Solan, Himachal Pradesh, Intia
4 Endodontian osasto, Jordanian yliopisto, Amman, Jordania, Jordania
5 Konservatiivisen hammaslääketieteen ja endodontian osasto, JCD Dental College, Sirsa, Haryana, Intia
| Verkkojulkaisun päivämäärä | 21-Jun-2016 |
Kirjeenvaihto-osoite:
Amit Garg
House No. 2347, Sector 23C, Chandigarh
India
Tukilähde: Ei ole, eturistiriita: None
DOI: 10.4103/0970-7212.184338
| Tiivistelmä |
Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää 2 %:n lidokaiinigeelillä, 20 %:n bentsokaiinigeelillä ja plasebotahnalla paikallisesti annostellulla 2 %:n lidokaiinigeelillä ja plasebotahnalla valmistellun molemminpuolisen huulipohjan neulan paikalleen asettamisen tuottama kipu myöhemmillä käynneillä samalle potilaalle.
Materiaalit ja menetelmät: Neljällekymmenelle terveelle 18-30-vuotiaalle henkilölle tehtiin kolme istuntoa, joissa heitä käsiteltiin 2 % lidokaiinigeelillä, 20 % bentsokaiinigeelillä ja lumelääketahnalla. kaikissa istunnoissa 26-gauge-neula työnnettiin yläleuan huulien limakalvoon ennen lääkkeen annostelua ja 1 min sen jälkeen. Välittömästi neulan asettamisen jälkeen osallistujat ilmoittivat kivun voimakkuuden visuaalisella analogisella asteikolla (VAS).
Tulokset ja johtopäätökset: Kipuvasteet verrattiin koehenkilöiden omien ilmoitusten perusteella VAS:n avulla. Tulokset osoittivat, että lidokaiini ja bentsokaiini olivat yhtä tehokkaita, ja molemmat olivat lumelääkettä parempia vähentämään neulan asettamisen aiheuttamaa kipua.
Avainsanat: Benzocaine; lidokaiini; kipu; paikallispuudutusaineet; visuaalinen analoginen asteikko.
How to cite this article:
Garg A, Garg N, Kaur D, Sharma S, Tahun IA, Kumar R. Evaluation of efficacy of 2% lidocaine gel and 20% benzocaine gel for topical anesthesia. Endodontology 2016;28:38-41
How to cite this URL:
Garg A, Garg N, Kaur D, Sharma S, Tahun IA, Kumar R. Evaluation of efficacy of 2% lidocaine gel and 20% benzocaine gel for topical anesthesia. Endodontology 2016 ;28:38-41. Saatavissa: https://www.endodontologyonweb.org/text.asp?2016/28/1/38/184338
| Johdanto |  |
Kivunlievitys on olennainen osa modernia hammaslääketiedettä. Koska potilaiden mielipiteet perustuvat hammaslääkärin tarjoaman anestesian laatuun, hyvä anestesia vaikuttaa enemmän toimenpiteen onnistumiseen kuin hammaslääkärin varsinainen taito. Paikallispuudutteen injektio neulalla on nykyään yleisin kivunhallintamenetelmä. Varsinainen anestesiamenetelmä on kivulias, koska neulan aiheuttama stimulaatio aiheuttaa kipua anestesialiuoksen asettamisen ja ruiskuttamisen aikana. Vaikka kivun tarkkaa mekanismia ei tunneta, paikallispuudutteen aiheuttaman kivun voimakkuuteen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin injektiomenetelmä, injektiokohdan kudoksen herkkyys, injektioneulan koko ja muoto sekä puudutusliuoksen ominaisuudet. Jotta hoito olisi miellyttävä, on tärkeää, että hammaslääkäripotilaalla on kivuton menetelmä paikallispuudutuksen antamiseen. Paikallispuudutteet ovat hammaslääkäreiden apuna heidän pyrkiessään kivuttomiin injektioihin. Paikallispuudutteet kontrolloivat kipuaistimusta ja muuttavat siten yksilön kipureaktiota. Ne toimivat estämällä aistihermojen päätehermosäikeiden signaalien välittämisen. Niiden vaikutus rajoittuu limakalvolla tai sen alapuolella esiintyvien kipuärsykkeiden hallintaan. Monet kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet tällaisten lääkkeiden tehokkuuden sekä niiden edut ja haitat, toiset taas ovat osoittaneet, että ne eivät ole lumelääkettä tehokkaampia. ,,, Näiden tutkimusten psykoanalyysi on kuitenkin osoittanut, että nämä vaihtelevat tulokset johtuvat metodologisista ongelmista, kuten kipuasteikkojen alhaisesta herkkyydestä, pitkästä käyttöajasta ja paikallispuudutteen levittämisestä alueelle, jonka herkkyys on alhainen. paikallispuudutteiden tehoon vaikuttavat monet tekijät, kuten paikallispuuduteaine ja sen pitoisuus, psykologiset tekijät, kesto ja levityskohta. Paikallispuudutukseen on nykyään saatavilla erilaisia aineita. Vaikka lignokaiini toimii kultaisena standardina, myös bentsokaiini tunnetaan erinomaisista pintapuudutusominaisuuksistaan. Tässä tutkimuksessa käytettiin Svenssonin ja Petersenin käyttämiä menetelmiä, ja sen tavoitteena oli arvioida 2-prosenttisen lignokaiinigeelin, 20-prosenttisen bentsokaiinigeelin ja plasebopastan tehoa suunsisäisiin injektioihin liittyvän kivun vähentämisessä.
| Aineisto ja menetelmät | |
Tutkimukseen valittiin yksinkertaisin satunnaisvalintakriteerein 40 tervettä aikuista, jotka olivat iältään 18-30-vuotiaita. Valituilla osallistujilla oli normaali ja terve ientulehdus, heillä ei ollut mitään systeemisiä sairauksia, eivätkä he ilmoittaneet olevansa allergisia millekään tutkimuksessa käytettävien lääkkeiden ainesosille. Osallistuvilta koehenkilöiltä saatiin tietoinen suostumus ennen tutkimuksen aloittamista. Heille kerrottiin, että heille annettaisiin lääkkeitä ja lumelääkettä kaksoissokkoperiaatteella.
Tutkimuksessa käytetyt lääkkeet olivat 2-prosenttinen lidokaiinigeeli, 20-prosenttinen bentsokaiinigeeli ja lumelääketahna. Vaseliinia (vaseliinia) käytettiin tässä tutkimuksessa plasebotahnana.
Osallistujille tehtiin kolme lääkeannostelukertaa viiden päivän välein. Koehenkilöitä käsiteltiin paikallisesti yhdellä edellä mainituista lääkkeistä satunnaisessa järjestyksessä. Kaikilla koehenkilöillä testikohdaksi valittiin ientä oikean yläetuhampaan keskihampaan kohdalla. Eristämisen jälkeen testialue kuivattiin steriilillä sideharsolla. Paikallispuudutusaineita annosteltiin maltillisella paineella hankaavin liikkein 30 sekunnin ajan ja annettiin vaikuttaa 1 minuutin ajan. Puudutuksen tehokkuuden tarkistamiseen käytettiin pallopuristimen tylppää päätä. Jokaisella istunnolla 26-ulotteinen neula pistettiin huulien limakalvoon lääkkeen levittämisen jälkeen. Neulan pistämisen aikana ja välittömästi sen jälkeen kukin osallistuja määritteli koetun kivun 10-pisteisellä visuaalisella analogia-asteikolla (VAS). Tässä tutkimuksessa käytetty VAS oli noin pienen muovisen viivottimen kokoinen. Asteikon toiseen päähän oli kirjoitettu ”ei kipua”, kun taas toiseen päähän oli kirjoitettu ”pahin kipu”.
 |
Kuva 1: Visuaalinen analoginen asteikko Klikkaa tästä nähdäksesi |
Kaikki saadut tiedot analysoitiin tilastollisesti. Tietojen analysoinnissa käytettiin toistetun mittauksen kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA), jossa oli kiinteitä vaikutuksia. Paikallispuudutusaineet, lumelääkkeet ja potilaiden sukupuoli olivat riippumattomia muuttujia.
| Tulokset | |
2 %:n lidokaiinigeeliä, 20 %:n bentsokaiinigeeliä ja lumelääkettä sisältäneen pastan levittämisen jälkeisen VAS-pisteytyksen pistelukujen keskiarvot olivat 1.2, 1,12 ja 3,6 ja ].
 |
Taulukko 1: Keskimääräiset pistearvot 2 %:n lidokaiinilla, 20 %:n bentsokaiinilla ja lumelääkkeellä Klikkaa tästä nähdäksesi |
ANOVA-analyysi osoitti, että vähintään kahden hoidon vaikutukset olivat erilaiset (P = 0.001). kahden lääkkeen ja plasebopastan välillä oli merkitsevä ero (P = 0,001) ja kahden lääkkeen välillä ei-merkitsevä ero (P = 0,829).
| Keskustelu | |
Tänä päivänä rutiininomaisessa kliinisessä käytössä olevat paikallispuudutteet voidaan jakaa kahteen suureen ryhmään: – esterisidosta sisältävät aineet, kuten bentsokaiini, ja amidisidosta sisältävät aineet, kuten lidokaiini. Paikallispuudutteilla on sekä farmakologisia että psykologisia etuja. Paikallispuudutteiden tehosta on vain vähän tietoa, ja tulokset ovat vasta-aiheisia. Tässä tutkimuksessa arvioitiin 2-prosenttisen lidokaiinigeelin, 20-prosenttisen bentsokaiinigeelin ja plasebopastan tehoa suunsisäisten injektioiden aiheuttaman kivun vähentämisessä. Tätä varten valittiin neljäkymmentä tervettä koehenkilöä, joille tehtiin kolme istuntoa viiden päivän välein. Koehenkilöitä käsiteltiin paikallisesti paikallispuudutteilla ja lumelääkkeellä satunnaisessa järjestyksessä. Injektiokohdaksi valittiin leukaluiden huulten alue, koska sinne oli helppo päästä ja se oli eristetty, jotta lääkkeiden vaikutuksen alkamisaika voitiin määrittää tarkasti. Tässä tutkimuksessa paikallispuudutteen levittämiseen käytetty menetelmä valittiin tunkeutumissyvyyden lisäämiseksi, mikä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan puudutusaineen levittämisen kesto vaikuttaa tunkeutumisen määrään.
Giddon ym. vertasivat paikallispuudutteita eri sovelluksissa ja annostelumuodoissa ja raportoivat, että 20 %:n bentsokaiinin, 5 %:n lidokaiinin ja lumelääkkeen välillä ei ollut eroa, kun niitä annosteltiin 30 sekunnin ajan suulakihampaaseen 25-gauge-neulalla. Tutkimuksessamme, kun huuliin tehtiin injektioita, 2 % lignokaiinigeeli ja 20 % bentsokaiinigeeli olivat kuitenkin yhtä tehokkaita vähentämään kipua, joka aiheutui neulojen pistämisestä kudoksiin, ja molemmat olivat parempia kuin plasebotahna.
Keller ei osoittanut eroa paikallispuudutteen (18 % tai 20 % bentsokaiini) ja lumelääkkeen välillä injektiokivun vähentämisessä, kun taas Yaacob ym. raportoivat, että paikallispuudute oli parempi kuin lumelääke.
Tuloksemme eivät olleet yhteneväiset Gillin ja Orrin tulosten kanssa, jotka osoittivat, että paikallispuudutteen ja lumelääkkeen annostelujen välillä ei ollut merkitsevää eroa. Ero saattaa johtua heidän käyttämistään erilaisista menetelmistä. Koska Gill ja Orr käyttivät kivun arvioinnissa viisiportaista kuvailevaa asteikkoa, he eivät ehkä huomanneet eroa paikallispuudutteiden ja lumelääkkeen välillä.
Tämä tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuksille, jotka osoittivat, että nämä puudutteet ovat tehokkaita myös suulakihalkion limakalvolla, jonne injektion antaminen on kivuliaampaa.
Monissa tutkimuksissa paikallispuudutteiden teho lumelääkkeisiin verrattuna on osoitettu vaihtelevin tuloksin. Itse asiassa neula työnnettiin limakalvopoimuun, joka on alue, jossa myrkyllinen ärsyke tuottaa matala-intensiivistä kipua. , Tässä tutkimuksessa koehenkilöiksi valittiin aikuisia eikä lapsia, koska aikuisten ja lasten välillä on kehitykseen, kognitiivisiin ja emotionaalisiin ominaisuuksiin liittyviä eroja ja kivun arviointi on lapsilla vaikeampaa.
Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että kliinikon tulisi mieluummin käyttää paikallispuudutetta ennen injektiota, koska se johtaa varmasti kivun voimakkuuden vähenemiseen. Vaikka potilaat saattavat kokea kipua vielä paikallispuudutteen käytön jälkeenkin, se osoittaa, että olisi painotettava tehokkaampia tapoja hallita kipua.
| Johtopäätökset | |
Tutkimuksemme tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:
- Kaksiprosenttinen lidokaiinigeeli on yhtä tehokas kuin 20-prosenttinen bentsokaiinigeeli vähentämään neulanpiston kivun voimakkuutta
- Kaikki 2-prosenttinen lidokaiinigeeli ja 20-prosenttinen bentsokaiinigeeli ovat lumelääkettä parempia vähentämään neulanpiston kipua.
Koska aihetta koskevia tutkimuksia on vähän ja kliiniset tulokset ovat vaihtelevia, tuloksia on yritetty selittää farmakologiselta pohjalta. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia paikallispuudutteista, joiden parannettu formulaatio soveltuu paremmin limakalvoille, ennen kuin niitä voidaan käyttää rutiininomaisesti hammaslääketieteessä.
Rahoitustuki ja sponsorointi
Ei ole.
Esintäristiriidat
Esintäristiriitoja ei ole.
|
|
Baghdadi ZD. Sähköisen hammaspuudutuksen arviointi lapsilla. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1999;88:418-23.
|
|
|
Covino BG. Paikallispuudutusaineiden farmakologia. Br J Anaesth 1986;58:701-16.
|
|
|
Campbell AH, Stasse JA, Lord GH, Willson JE. Paikallisesti käytettyjen paikallispuudutteiden in vivo -arviointi. J Pharm Sci 1968;57:2045-8.
|
|
|
Bennett CR. Monheims Local Anaesthesia and Pain Control in Dental Practice. 7 th ed. St. Louis: Mosby-Year Book; 1984. s. 17, 159-67.
|
|
|
Gill CJ, Orr DL 2 nd . Paikallispuudutteiden kaksoissokkovertailu. J Am Dent Assoc 1979;98:213-4.
|
|
|
Kincheloe JE, Mealiea WL Jr., Mattison GD, Seib K. Psykofyysinen mittaus kivun havaitsemisesta paikallispuudutteen antamisen jälkeen. Quintessence Int 1991;22:311-5.
|
|
|
Howitt JW, Lowell C. Topical anesthetic effectiveness. Vanhan ja uuden tuotteen arviointi. N Y State Dent J 1972;38:549-50.
|
|
|
Rosivack RG, Koenigsberg SR, Maxwell KC. Kahden paikallispuudutteen tehokkuuden analyysi. Anesth Prog 1990;37:290-2.
|
|
|
Meechan JG. Tehokkaat paikallispuudutusaineet ja -tekniikat. Dent Clin North Am 2002;46:759-66.
|
|
|
Vickers ER, Punnia-Moorthy A. A clinical evaluation of three topical anaesthetic agents. Aust Dent J 1992;37:267-70.
|
|
|
Svensson P, Petersen JK. Orahesive-sidoksilla suljetun EMLA:n puuduttava vaikutus suun limakalvoihin. Plasebokontrolloitu tutkimus. Anesth Prog 1992;39:79-82.
|
|
|
Jensen MP, Karoly P, Braver S. Kliinisen kivun voimakkuuden mittaaminen: Kuuden menetelmän vertailu. Pain 1986;27:117-26.
|
|
|
Stewart RE, Barber TK, Troutman KC, Wei SH. Lasten hammaslääketiede – Tieteelliset perusteet ja kliininen käytäntö. 1 st ed. St. Louis: CV Mosby Company; 1982. s. 810-32.
|
|
|
Giddon DB, Quadland M, Rachwall PC, Springer J, Tursky B. Development of a method for comparing topical anesthetics in different application and dosage forms. J Oral Ther Pharmacol 1968;4:270-4.
|
|
|
Keller BJ. Kahden paikallispuudutteen ja lumelääkkeen tehokkuuden vertailu injektiokivun vähentämisessä. Hawaii Dent J 1985;16:10-1.
|
|
|
Yaacob HB, Nor GM, Malek SN, Bin Mahfuz MA. Ksylokaiinin paikallispuudutteen teho injektiokivun vähentämisessä. Med J Malaysia 1983;38:59-61.
|
|
|
Krane JE, Tyler DC. Leikkauksen jälkeinen kivunhoito lapsilla. Anesthesiol Clin North America 1989;7:159-60.
|
Kuviot
Taulukot
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
| |
|||||||||||||||||||||||||||||||
| |
|||||||||||||||||||||||||||||||