A Medieval Woman’s Companion

(n. 1067-1137)]

Mitä vaimot tekivät, kun heidän miehensä lähtivät ristiretkelle? Noin vuonna 1067 syntynyt Normandian Adela oli korkeasti koulutettu, osasi hyvin latinaa ja opiskeli vanhempiensa perustamassa nunnaluostarissa Caenissa Pohjois-Ranskassa. Hänen isänsä oli William Normandialainen, joka valloitti anglosaksisen Englannin vuonna 1066. Hän kihlautui kolmetoistavuotiaana ja avioitui kaksi vuotta myöhemmin Blois’n Tapanin kanssa, joka oli merkittävä Pohjois-Ranskasta kotoisin oleva kreivi. Hän lähti ristiretkelle ja piiritti Antiokiaa lokakuussa 1097. Vaikka nykyään saatamme pitää tätä kauhistuttavana sekaantumisena itsenäiseen maahan, kristittyjen ristiretkeläisten näkökulma oli, että kyseessä oli oikeamielinen taistelu.

Adela hallitsi Blois’ta aviomiehensä ollessa sodassa ja huolehti heidän kahdeksasta lapsestaan tehden koulutuksesta keskeisen osan heidän elämäänsä. Kotiin lähettämässään kirjeessä Tapan kehotti Adelaa jatkamaan hyvää työtään: ”Käsken sinua toimimaan hyvin ja hallitsemaan maitasi erinomaisesti sekä kohtelemaan lapsiasi ja kansaasi kunniallisesti, kuten sinulle kuuluu, sillä näet minut varmasti niin pian kuin mahdollista.” Hänen kuoltuaan vuonna 1102 hän jatkoi vaikutusvaltaisena neuvottelijana ja hallitsi kreivittärenä. Hän tuki aktiivisesti kirkkoa, uskonnollisia yhteisöjä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, muun muassa spitaalisten sairaalaa. Viisikymppisenä Adela vetäytyi vuonna 1120 nunnaluostariin, jota hän lopulta johti priorittarena kuolemaansa asti vuonna 1137 seitsemänkymmenen vuoden iässä. Hänen pojastaan, Blois’n Tapanista, tuli Englannin kuningas vuosina 1135-1154.

Helen Nicholson, The Crusades (Westport, CT: Greenwood Press, 2004), 133.