ACC:

Pfizer, Roche, Lilly ja lopulta Merck. Yksi toisensa jälkeen ne lopettivat CETP:n estäjäohjelmansa ja luopuivat aikoinaan ylistetystä kolesteroliin kohdistuvien lääkkeiden luokasta, jonka uskottiin olevan potentiaalinen pelimuutos sydänsairauksien hoidossa. Joukkopakolaisuudesta huolimatta pieni DalCor Pharmaceuticals syntyi vuonna 2015 Rochen hylkäämällä dalcetrapibilla ja pyrkimyksellä menestyä siellä, missä Big Pharman suuret hitit olivat epäonnistuneet.

DalCor perustettiin sillä lähtökohdalla, että vaikka dalcetrapibi ei ollut tehonnut 15 000 potilaan laajassa populaatiossa, se oli vähentänyt sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten sydänkohtauksia ja aivohalvauksia, potilailla, joilla oli adenylaattisyklaasityyppisen 9-geenin (ADCY9-geeni, ADCY9-geenin) tietty muoto. Erityisesti potilailla, joilla oli AA-polymorfismi geenin tietyssä kohdassa, sydän- ja verisuonitapahtumat vähenivät 39 prosenttia, kun taas potilailla, joilla oli muita polymorfismeja, tapahtumat joko eivät vaikuttaneet lainkaan tai lisääntyivät.

Yhtiön tarkoituksena on testata täsmälääketieteellistä lähestymistapaa CETP:n estoon, ja se on nyt syvällä tutkimuksessa, jossa dalsetrapibia testataan yli 6 000 potilaalla.

Tällä viikolla American College of Cardiologyn vuosikokouksessa Merckin CETP-lääke anasetrapibia koskevien tietojen uusi analyysi heitti varjon DalCorin hypoteesille. Anacetrapibin vaiheen 3 REVEAL-tutkimuksen analyysissä todettiin, että ”genotyyppien ominaisuuksien välillä ei ollut merkittäviä eroja” – toisin sanoen lääke ei tehonnut paremmin ihmisillä, joilla oli DalCorin kiinnostuksen kohteena oleva geneettinen variantti. Tulokset vastaavat viime vuoden ACC-kokouksessa esitettyä analyysia, jossa todettiin, että genotyyppi ei vaikuttanut Eli Lillyn CETP-lääkkeen evasetrapibin tehoon.

SUHTEESSA: Anacetrapibin tuloksia ei kuitenkaan pidä ekstrapoloida DalCorin dalcetrapibiin, koska nämä kaksi lääkettä estävät CETP:tä eri tavoin ja koska anacetrapibia oli testattu pienemmän riskin potilaspopulaatiossa, sanoi DalCorin toimitusjohtaja Fouzia Laghrissi-Thode. REVEAL-tutkimukseen osallistui 30 000 potilasta – joista noin 19 000:lla oli ADCY9-genotyyppitiedot – joilla oli vakaa tauti, kun taas DalCor tutkii dalcetrapibia korkeamman riskin ryhmässä.

DalCorin unelmatilanne olisi ollut vahvistettu yhteys AA-polymorfismin ja lääkkeen tehon välillä, mutta Merckin tiedot eivät välttämättä merkitse biotekniikan tuhoa. Se saattaa tarkoittaa, että CETP:n estolla ei välttämättä ole suurta vaikutusta vakaassa tilassa olevilla potilailla ja se voisi olla tehokkaampaa sairaammilla potilailla. DalCorin Dal-Gene-tutkimukseen sekä Rochen alkuperäiseen dalcetrapibitutkimukseen osallistui potilaita, joilla oli ollut akuutti sepelvaltimotautioireyhtymä kolmen kuukauden aikana ennen tutkimukseen osallistumista.

SUHTEESSA: Amgen lopettaa CETP:n estäjän nähtyään Merckin tiedot

”En sanoisi, että se on lannistavaa”, Laghrissi-Thode sanoi. ”Sanoisin sen näin: jos Merck olisi vahvistanut geenin, se olisi myönteinen asia sille, mitä teemme, koska se tarkoittaa, että geeni on merkityksellinen luokan kannalta, että geeni on merkityksellinen laajalle väestölle.” Kun tiedot ovat sellaiset kuin ne ovat, DalCor on samassa asemassa kuin ennen tietojen paljastumista.

”Omat tietomme osoittavat, että geenitestaus on selvästi relevanttia dalcetrapibin ja akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän jälkeisen populaation kannalta”, hän lisäsi.”

DalCor etenee täysillä eteenpäin, ja turhuusanalyysi on suunnitteilla tämän vuoden neljännelle neljännekselle. Jos kaikki sujuu hyvin, yhtiö arvioi, että tutkimus saadaan luettua vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alussa.

SUHTEESSA: Merck kirjoittaa pois suuren panostuksen CETP-lääke anacetrapibiin

Anacetrapibin esittely ei ehkä tehnyt DalCorille mitään hyvää, mutta se saattoi herättää kiinnostusta DalCorin täsmälääketieteen lähestymistapaa kohtaan sydän- ja verisuonilääketieteessä. Oxfordin yliopiston REVEAL Collaborative Group, joka suoritti analyysin ja esitteli tiedot, tutkii parhaillaan muita geenejä, joilla saattaa olla merkitystä anasetrapibin kannalta.

”Olin tyytyväinen nähdessäni, että muut ryhmät näkevät kiinnostusta farmakogenomista lähestymistapaa kohtaan sydän- ja verisuonisairauksissa … Se on meille hyvä uutinen, jos he ovat tarpeeksi onnekkaita tunnistamaan muita geenejä, jotka voisivat olla merkityksellisiä anasetrapibille tai muille valmisteille, joita heillä on käsillä”, Laghrissi-Thode sanoi.