Afrodite

Yksi suurista olympialaisista jumalattarista, oli kreikkalaisten kansanomaisen ja runollisen käsityksen mukaan rakkauden ja kauneuden jumalatar. Joidenkin traditioiden mukaan hän oli saanut alkunsa meren vaahdosta (ἀφρός, aphros), joka oli kerääntynyt Uranuksen silvottujen osien ympärille, jotka Kronos oli heittänyt mereen sen jälkeen, kun hän oli riisunut isänsä miehittämättömäksi.1 Homeroksen Afroditesta kertovaa hymniä lukuun ottamatta Homeroksella ei ole mitään jälkiä tästä legendasta, ja hänen mukaansa Afrodite on Zeuksen ja Dionen tytär.2 Myöhemmät traditiot kutsuvat häntä Kronoksen ja Euonymen tai Uranuksen ja Hemeran tyttäreksi.3

Hesiodoksen ja Homeroksen Afroditesta kertovan virren mukaan jumalatar nousi vaahdosta noustuaan ensin Kyytheran saarelle ja meni sieltä Kyprokselle. Kun hän käveli merenrannalla, hänen jalkojensa alla kasvoi kukkia, ja Eroos ja Himeros saattoivat hänet muiden suurten jumalien kokoukseen, jossa kaikki ihastuivat ja rakastuivat hänen ilmestyessään, ja hänen ylitsepääsemätön kauneutensa sai jokaisen haluamaan hänet vaimokseen. Afroditen olemusta koskevien kosmogonisten näkemysten mukaan hän oli luonnon synnyttävien voimien ruumiillistuma ja kaikkien elävien olentojen äiti. Jälki tästä käsityksestä näyttäisi sisältyvän perimätietoon, jonka mukaan Aphrodite muodonmuutti itsensä kalaksi Typhonin ja jumalien välisessä kilpailussa, sillä kyseisellä eläimellä katsottiin olevan suurimmat synnyttävät voimat.4 Kreikkalaisten kansanuskomuksen ja runoilijoiden kuvausten mukaan Aphrodite oli kuitenkin rakkauden jumalatar, joka kiihdytti tätä intohimoa sekä jumalien että ihmisten sydämissä, ja tämän voiman avulla hän hallitsi kaikkea elävää luomakuntaa.5

Vanha mytologia tarjoaa lukuisia tapauksia, joissa Afrodite rankaisi niitä, jotka laiminlöivät hänen palvontansa tai halveksivat hänen valtaansa, sekä muita, joissa hän suosi ja suojeli niitä, jotka osoittivat hänelle kunnioitusta ja tunnustivat hänen valtansa. Rakkaus ja kauneus ovat ideoita, jotka liittyvät olennaisesti toisiinsa, ja Afrodite oli siksi myös kauneuden ja sirouden jumalatar. Näissä seikoissa hän ylitti kaikki muut jumalattaret, ja hän sai Pariisilta kauneuspalkinnon; lisäksi hänellä oli valta antaa kauneutta ja voittamatonta viehätysvoimaa muille. Nuoruus on Heraldikko, ja Peitho, Horae ja Charites ovat Afroditen palvelijoita ja kumppaneita.6 Avioliittoja Zeus kutsuu Afroditen työksi ja asioiksi, joiden parissa Afroditen tulisi kiirehtiä.7 Koska hän itse oli syntynyt merestä, myöhemmät kirjoittajat esittävät, että hänellä oli jonkinlainen vaikutusvalta mereen.8

Troijalaisen sodan aikana Afrodite, Aeneaksen äiti, jonka eräs troijalainen prinssi oli julistanut kaikista jumalattarista kauneimmaksi, asettui luonnollisesti troijalaisten puolelle. Hän pelasti Pariksen taistelusta Menelaoksen kanssa,9 mutta kun hän yritti pelastaa rakkaansa Aeneaksen taistelusta, Diomedes ajoi häntä takaa ja haavoitti häntä kädestä. Pelossaan hän hylkäsi poikansa, ja Iris vei hänet Areksen vaunuissa Olympokselle, jossa hän valitti onnettomuudestaan äidilleen Dionelle, mutta Hera ja Athene nauroivat hänelle.10 Hän suojeli myös Hektorin ruumista ja voiteli sen ambrosialla.11

Vanhojen yleisimpien kertomusten mukaan Afrodite oli naimisissa Hephaestoksen kanssa,12 jonka kuitenkin sanotaan Iliaksessa13 nainneen Chariksen. Hänen uskottomuutensa Hephaestosta kohtaan rakastellessaan Areksen kanssa ja tapa, jolla hänen miehensä kekseliäisyys sai hänet kiinni, kuvataan kauniisti Odysseuksessa.14 Areksen kautta hänestä tuli Foboksen, Deimoksen ja Harmonian äiti, ja myöhempien traditioiden mukaan myös Eroksen ja Anteroksen.15 Mutta Ares ei ollut ainoa jumala, jota Afrodite suosi; Dionysos, Hermes ja Poseidon nauttivat niin ikään Afroditen viehätyksestä. Ensimmäisen kanssa hän oli joidenkin perinteiden mukaan Priapoksen16 ja Bacchusin17 äiti, toisen kanssa Hermafroditoksen18 äiti, ja Poseidonin kanssa hänellä oli kaksi lasta, Rhodos ja Herophilus.19 Koska Afrodite niin usein sytytti jumalien sydämissä rakkauden kuolevaisia kohtaan, Zeus päätti vihdoin saada Afroditen maksamaan irstailustaan herättämällä hänessäkin rakkauden kuolevaiseen mieheen. Tämä onnistui, ja Afrodite syttyi voittamattomaan intohimoon Anchisesia kohtaan, jonka kanssa hänestä tuli Aeneaksen ja Lyruksen äiti. Hänen suhteistaan muihin kuolevaisiin katso Adonis ja Butes.

Aphroditella oli taikavyö, jolla oli voima herättää rakkautta ja himoa sen kantajissa; siksi Hera lainasi sitä, kun hän halusi herättää Zeuksen rakkauden.20 Myös nuoli mainitaan joskus yhtenä hänen ominaisuuksistaan.21 Kasvien valtakunnassa muun muassa myrtti, ruusu, omena ja unikko olivat Aphroditelle pyhiä.22 Hänelle pyhiä eläimiä, joiden usein mainitaan vetävän hänen vaunujaan tai toimivan hänen sanansaattajinaan, ovat varpunen, kyyhkynen, joutsen, pääskynen ja lintu nimeltä iynx.23 Afrodite Uraniana hänelle oli pyhä kilpikonna, kotimainen vaatimattomuuden ja siveyden symboli, ja Afrodite Pandemosina pässi.

Kun hänet esitettiin voittoisana jumalattarena, hänellä oli Areksen attribuutit, kypärä, kilpi, miekka: tai keihäs, ja toisessa kädessä voiton kuva. Myös Venus-planeetta ja kevätkuukausi huhtikuu olivat hänelle pyhiä.24 Kaikki Afroditelle annetut sukunimet ja epiteetit ovat peräisin hänen palvontapaikoistaan, hänestä kertoviin legendoihin liittyvistä tapahtumista tai viittaavat hänen luonteeseensa ja vaikutukseensa ihmisiin tai kuvaavat hänen poikkeuksellista kauneuttaan ja viehätysvoimaansa.

Kreikassa Afroditen tärkeimpiä palvontapaikkoja olivat Kyproksen ja Kyytheran saaret. Kariassa sijaitsevassa Cnidoksessa hänellä oli kolme temppeliä, joista yhdessä oli hänen kuuluisa Praxiteleksen tekemä patsaansa. Troassa sijaitseva Ida-vuori oli muinainen hänen palvontakohteensa, ja muista paikoista voidaan mainita erityisesti Kosin saari, Abydoksen kaupunki, Ateena, Thespiae, Megara, Sparta, Sikyon, Korintti ja Eryx Sisiliassa. Hänelle uhratut uhrit koostuivat enimmäkseen suitsukkeista ja kukkaseppeleistä25 , mutta joissakin paikoissa hänelle uhrattiin myös eläimiä, kuten sikoja, vuohia, nuoria lehmiä, jäniksiä ja muita. Joissakin paikoissa, kuten Korintissa, hänelle kuului suuri määrä naisia, jotka prostituoituivat hänen palveluksessaan ja jotka kantoivat nimeä ἱερόδουλοι (hierodouloi).26

Afroditen palvonta oli epäilemättä itäistä alkuperää, ja se oli luultavasti kulkeutunut Syyriasta Kyproksen, Kyytheran ym. saarille, mistä se levisi kaikkialle Kreikkaan. Sen sanotaan tulleen Syyriaan Assyriasta.27 Afrodite näyttää alun perin olleen identtinen Astarten kanssa, jota heprealaiset kutsuivat Ashtoretiksi, ja hänen yhteytensä Adonikseen viittaa selvästi Syyriaan. Mutta lukuun ottamatta Korinttia, jossa Afroditen palvonta oli selvästi aasialaista, koko tämän jumalattaren palvonta ja kaikki hänen luontoaan ja luonnettaan koskevat käsitykset ovat niin täysin kreikkalaisia, että sen tulo Kreikkaan on ajoitettava aivan varhaisimpiin aikoihin. Elementit olivat peräisin idästä, mutta sen erikoinen kehitys kuuluu Kreikkaan.

Roomalaisesta Venus-jumalattaresta ja hänen samaistamisestaan kreikkalaiseen Afroditeen ks. Venus.

❧