Ahdistus urheilussa

Ahdistuksen syyt

Kremerin ja Moranin (2008) mukaan yksi syy siihen, miksi meillä on taipumus hermostua ennen kilpailua, voi liittyä tarkkailun paineeseen. Minkä tahansa urheilulajin katsojat arvioivat jatkuvasti katselemiensa urheilijoiden taitoja, ja tämä voi olla äärimmäisen pelottavaa niille, joita ei ole koulutettu käsittelemään tehokkaasti tätä painetta. Se, ettei halua epäonnistua, voi kasata pelaajalle lisää rasitusta, kun hän tulee entistä tietoisemmaksi siitä, että häntä tarkkaillaan, ja näin stressi kasvaa entisestään.

Ahdistuneisuuden tunteet voidaan sekoittaa myös pelkoon, mutta näiden kahden tunteen välillä on merkittävä ero. Pelko tai ”fobia” on tiettyyn esineeseen (hämähäkit) tai kokemukseen (puhuminen suuren ryhmän edessä) kohdistuva kielteinen tunne, mutta ahdistus on yleisluontoisempaa, ja usein urheilijat tunnistavat olevansa ahdistuneita jostakin asiasta, mutta eivät osaa sanoa, mistä se johtuu.

Ahdistuksen käsitteleminen

Suurelle osalle urheilijoista ahdistuneisuus voi olla hyvin epämiellyttävä tunne, johon liittyy fysiologisia oireita, kuten sydämen tiheälyöntisyyttä, hikoilevia kämmenten hikoilua ja lihaskireyttä. Ray ja Weise-Bjornstal (1999) hahmottelivatkin seitsemän mahdollista luokkaa, joissa urheilija voi kokea stressiä, mukaan lukien affektiivinen, kognitiivinen ja käyttäytymiseen liittyvä. Miten sitä voidaan hallita?

Urheilupsykologit voivat opettaa tekniikoita, joita voi käyttää ahdistuksen hallitsemiseksi. Yksi tekniikka sisältää sen, että urheilija ”leimaa” nämä edellä kuvatut ajatukset ja tunteet keinona valmistella niitä kilpailua varten. Merkitsemisprosessin kautta urheilija voi oppia yhdistämään nämä entiset negatiiviset ajatukset ja tunteet kilpailuun valmistautumiseen. Esimerkiksi pyöräilijä voi oppia tunnistamaan kohonneen sykkeensä positiivisena merkkinä siitä, että hän on valmistautunut hyvin kilpailuun.

Green ja Green (1977) tutkivat intialaisia joogaharrastajia ja havaitsivat, että he pystyivät kontrolloimaan vapaaehtoisesti erilaisia fysiologisia toimintoja, kuten aivoaaltoja, kehon lämpötilaa ja verenpainetta. Oli myös suhteellisen yksinkertaista opettaa muille, kuinka hallita myös fysiologisia tuntemuksiaan. Tutkimus pystyi osoittamaan, miten mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa, mikä tuo meidät seuraavaan tekniikkaan. Yksinkertaisen harjoituksen, kuten tehokkaan hengityksen, suorittaminen voi auttaa urheilijaa rentoutumaan ja valmistautumaan kilpailuun, koska veressä kulkee enemmän happea, mikä puolestaan helpottaa työskenteleviä lihaksia. Palleahengitykseen osallistuu vatsalihas, jota kutsutaan palleaksi. Yksinkertainen tapa oppia tämä tekniikka on asettaa vasen käsi vatsan päälle ja oikea käsi rintakehän yläosaan. Kun hengität sisään, vasemman käden pitäisi liikkua ulospäin ja oikean käden pitäisi pysyä suhteellisen paikallaan. Tämä on merkki siitä, että hengität tehokkaasti käyttäen koko keuhkokapasiteettiasi. Yritä hengittää ulos kaksi kertaa niin kauan kuin olet hengittänyt sisään. Tämä auttaa hidastamaan sydämen sykettä, mikä puolestaan edistää rentoutumista.

Toteuttamalla näitä yksinkertaisia tekniikoita harjoittelun aikana tai silloin, kun sinulla on vapaa-aikaa, voit auttaa rauhoittamaan hermojasi ja myös tarkastella niitä eri tavalla niin, että ne eivät häiritse suoritustasi.