Aiheuttaako ahdistus korkeaa verenpainetta?

Stressi, paine, jännitys ja ahdistus ovat usein synonyymejä. Siksi ei ole yllättävää, että monet pitävät verenpainetautia osoituksena lisääntyneestä emotionaalisesta jännityksestä, ahdistuksesta tai stressistä. Jos tällainen yhteys on olemassa, kumpi tulee ensin? Voisiko niillä olla yhteinen syy?

Kysymyksestä on syntynyt keskustelu siitä, onko olemassa tiettyä ”hypertensiivistä persoonallisuutta”. Jotkut uskovat, että hypertensiopotilaille on ominaista yleinen lisääntynyt ahdistuneisuuden tila, kun taas toiset väittävät, että tukahdutetun vihan tunteet ovat yleisempiä. On myös esitetty taipumusta alistuvuuteen ja sisäänpäin kääntyneisyyteen, ja lisääntyneen kieltämisen ja kivunsietokyvyn on raportoitu olevan lisääntynyt niillä, joiden suvussa on todettu korkea verenpaine. Miten näin erilaiset näkemykset voidaan sovittaa yhteen?

Miksi ahdistuneisuus liittyy verenpainetautiin?

Ahdistuneisuus eli stressi on yhteydessä verenpaineen tilapäiseen nousuun, mutta ei krooniseen korkeaan verenpaineeseen. Tämä pätee jopa potilailla, jotka kärsivät kroonisesta ahdistuneisuushäiriöstä.

Ahdistuneisuusjaksot laukaisevat sellaisten hormonien vapautumisen, jotka aiheuttavat sydämen sykkeen kiihtymistä ja verisuonten läpimitan pienenemistä, jotka kumpikin johtavat verenpaineen nousuun.

Sstressin vaikutus lyhytaikaiseen verenpaineeseen voi olla dramaattinen, ja se voi johtaa keskimääräisen verenpaineen kohoamiseen 30-40 prosentilla. Nämä muutokset ovat kuitenkin lyhytaikaisia, ja syketaajuus, verisuonten läpimitta ja verenpaine palautuvat normaaliksi, kun hormonit laantuvat.

Kroonisia ahdistuneisuushäiriöitä sairastavilla henkilöillä verenpaine ei nouse kroonisesti ahdistuksen seurauksena. Näillä potilailla hermo- ja sydän- ja verisuonijärjestelmä näyttävät nollaavan normaalipisteensä stressihormonien kroonisen nousun vuoksi. Aivan kuten potilailla, joilla ei ole ahdistuneisuushäiriöitä, on stressijaksoja, myös kroonista ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla on korkeamman ahdistuneisuuden jaksoja, ja heidän verenpaineensa reagoi samankaltaisesti näinä aikoina.

Stressin verenpainevaikutus on kuitenkin edelleen huolenaihe, minkä vuoksi ahdistuneisuus ja stressi mainitaan usein korkean verenpaineen syynä. Toistuvat, lyhyet kohonneen verenpaineen jaksot voivat olla yhtä haitallisia kuin krooniset verenpaineen nousut. Verisuoniin, sydämeen ja munuaisiin kohdistuvat vauriot ovat hyvin samankaltaisia näissä kahdessa eri tilanteessa.

Vauriot ovat kuitenkin kumulatiivisia riippumatta siitä, tapahtuvatko ne sarjana lyhyitä purkauksia vai pidemmän ajan kuluessa.

Kummankinlaisen verenpaineen nousun vaikutukset ovat samat – lisääntynyt elinten vaurioitumisen, sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja kuoleman riski.

(Lue myös: Aromit, musiikki auttavat vähentämään stressiä työpaikoilla)

Miten krooninen ahdistus vahingoittaa elimiäni?

Ahdistus ei aiheuta pitkäaikaista verenpainetautia. Ahdistuneisuusjaksot voivat kuitenkin aiheuttaa dramaattisia, tilapäisiä piikkejä verenpaineessasi.

Jos nämä tilapäiset piikit esiintyvät usein, esimerkiksi päivittäin, ne voivat aiheuttaa vahinkoa verisuonillesi, sydämellesi ja munuaisillesi, samoin kuin krooninen korkea verenpaine. Lisäksi ahdistuneena turvaudut todennäköisemmin muihin epäterveellisiin tapoihin, jotka voivat nostaa verenpainetta, kuten tupakointi, alkoholin käyttö ja ylensyönti.

Jotkut ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveysongelmien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, kuten serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet), voivat myös nostaa verenpainetta.

Miten verenpainetautia hoidetaan?

Kun verenpainetauti voi johtua monista syistä, jotka vaativat hyvin erilaisia hoitoja, siitä on osoituksena yli 80 erilaista tällä hetkellä saatavilla olevaa lääkemääräystä. Lisäksi on monimutkaista päättää, miten verenpainetta hoidetaan ihmisillä, joilla on taustalla stressi- tai ahdistusongelmia. Osa lääkkeistä täydentää toisiaan, kun taas toiset voivat toimia toisiaan vastaan.

Jos sinulla on kroonista stressiä, on parasta kääntyä lääkärin puoleen. Hän voi auttaa sinua päättämään, mikä hoitomuoto vastaa parhaiten tarpeitasi. (kes)