Aligaattorit pystyvät kasvattamaan uusia hampaita, miksei siis myös ihmiset?

Avain säihkyvien hampaiden säilyttämiseen saattaa löytyä potilailta, joita hammaslääkärit eivät ole kiinnostuneita näkemään – alligaattoreilta.

Alligaattori voi uudistaa menetetyn hampaan jopa 50 kertaa. Jääkiekkoilijoille varmaan hyvänä uutisena Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijat tutkivat alligaattoreiden hampaita nähdäkseen, voisivatko lääkärit jonain päivänä stimuloida aikuisia ihmisiä korvaamaan hampaan automaattisesti, jos he menettävät sen.

Tutkimus julkaistiin maanantaina Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Päätekijä Cheng Ming Chuongin mukaan alligaattorin hampaat ovat hyvin samankaltaiset kuin ihmisellä, ja hänen ryhmänsä on saattanut keksiä, miksi niillä on regeneratiivisia ominaisuuksia.

Chuong kertoo, että alligaattoreiden hampaat kasvavat kolmen hampaan sarjoissa: Niillä on suussaan aikuinen hammas, korvaava tai ”vauvahammas” odottamassa, jos hammas katoaa, ja sitten kantasolu, joka voi tarvittaessa muuttua korvaavaksi hampaaksi.

”Kun aikuinen hammas putoaa pois, toisesta tulee aikuinen hammas, ja kantasolusta tulee vauvahammas. Mielenkiintoista on, että ne pystyvät tekemään tämän prosessin toistuvasti”, hän sanoo. ”Ihmisillä meillä on samanlainen rakenne, kun synnymme, mutta meillä ei ole siellä normaalioloissa yhtään kantasolua.”

Vaikka ymmärrys, jota tarvitaan, jotta regeneratiivinen lääketiede olisi mahdollista ihmisillä, on vielä kaukana, Chuong sanoo, että jonain päivänä tutkijat pystyvät ruiskuttamaan hormoneja tai molekyylejä, jotka saavat ihmisen kasvattamaan uusia hampaita.

”Meidän on ymmärrettävä siihen liittyvä molekulaarinen kulkureitti”

hän sanoo. ”Tarvitsemme kykyä asemoida ja ohjata prosessia strategisesti.”

Kyky solujen uusiutumiseen ei ole täysin vailla ennakkotapausta ihmisillä, Chuong sanoo.

”Tavallaan hiuksemme voivat uudistua useita kertoja elämässämme. Mutta ihmisen hampailla on vain yksi mahdollisuus – kun vaihdamme hampaista pysyviin hampaisiin”, hän sanoo. ”Motivaatio tämän tutkimiseen on se, että jonain päivänä pystymme tekemään näin.”

Chuong sanoo, että ihmisen DNA:ssa on geneettistä materiaalia, jota tarvitaan hampaiden kasvattamiseen ja jopa muiden ruumiinosien uusiutumiseen, mutta tuo koodi ei ole ”päällä”.”

Regeneroituminen on suhteellisen yleistä eläinkunnassa – tietyntyyppiset salamanterit voivat uudistaa raajoja, hummerit ja kiviravut voivat kasvattaa uusia kynsiä, meritähdet voivat kasvattaa uusia umpisolmuja, ja monenlaiset petoeläimet, kuten hait ja alligaattorit, voivat uudistaa hampaita.”

”Alkukantaisilla eläimillä on vahvempi regeneratiivinen voima. Ihmisillä on erikoistuneempia soluja, ja hinta, jonka maksamme tästä erikoistumisesta, on se, että meillä on vähemmän kantasoluja”, hän sanoo. ”Alempien eläinten kantasolujen osuus on paljon suurempi kuin ihmisillä.”

Toistaiseksi prosessi on lapsenkengissä, sillä tutkijat ovat vasta alkaneet ymmärtää alkeellisempien eläinten uudistumisprosesseja.

”Haluan ajatella, että opettelemme uuden kielen kielioppia. Kun opimme lisää sääntöjä, pystymme kirjoittamaan esseen, runon tai kirjan”, hän sanoo.