Alppiherukan kasviprofiili

Botaaninen nimi	Ribes alpinum
Yleisnimi	Alppiherukka, Vuoristaherukka
Kasvityyppi	Pensas
Kypsä koko	6 jalkaa korkea, 6 jalkaa leveä
Sun Exposure	Full sun
Soil Type	Moistunut, hyvin ojitettu
Soil pH	6.1 – 7.8
Kukinta-aika	kevät
Kukkien väri	vihreä-keltainen
Kestävyysvyöhykkeet	2-7
Kotiseutu	Keski- ja Pohjois-Eurooppa

Miten kasvattaa alppiherukkaa

Alppiherukka (Ribes alpinum) on karviaisperheeseen kuuluva pieni lehtipensas, jolle ovat tyypillisiä kolmilohkoiset lehdet ja tiheän vihreät lehdet. Ne ovat kaksikotisia (niillä on sekä uros- että naaraskasveja), ja naaraskasvit tuottavat kirkkaanpunaisia marjoja keskikesällä. Ne ovat erittäin kestäviä pensaita, jotka eivät vaadi juurtumisensa jälkeen juuri lainkaan hoitoa. Ne sietävät kylmiä lämpötiloja, kuivuutta ja sopeutuvat hyvin erilaisiin valo- ja maaperäolosuhteisiin. Alppiherukat eivät sovellu kasvatettavaksi astioissa, ja ne viihtyvät parhaiten maahan istutettuina.

Alppiherukat sekoitetaan usein sisarkasviinsa punaherukkaan (Ribes rubrum), ja vaikka alppiherukoiden marjat ovat syötäviä, monet pitävät niiden makua epämiellyttävänä.

Valo

Alpiinivuokot ovat hyvin sopeutumiskykyisiä pensaita, jotka selviytyvät erilaisissa valo-olosuhteissa. Pensas menestyy kuitenkin parhaiten, kun se istutetaan paikkaan, joka saa kirkasta, suoraa auringonvaloa vähintään kuusi tuntia päivässä. Alppijuurikkaat voivat selviytyä myös täydessä varjossa, joka tarkoittaa aluetta, joka saa valoa neljä tuntia tai vähemmän päivässä.

Maaperä

Kosteat, hyvin ojitetut emäksiset maaperät ovat ihanteellisia alppiherukoille, vaikka ne pystyvätkin sopeutumaan moniin erilaisiin maalajeihin. Tarvittaessa ne selviytyvät myös kuivassa, tiivistyneessä maaperässä.

Vesi

Alpiinivuokot kestävät kohtalaisesti kuivuutta, mutta arvostavat muuten säännöllistä kastelua. Jos asut erityisen kuivalla alueella, voi olla tarpeen täydentää säännöllisiä sateita lisäkastelulla. Erityisesti nuoret kasvit vaativat enemmän vettä ja kestävät kuivuutta huonommin kuin varttuneet pensaat.

Lämpötila ja kosteus

Puutarhurit kylmillä alueilla iloitsevat! Alppiherukat ovat tunnettuja siitä, että ne ovat erittäin talvenkestäviä ja sietävät jopa -50 °F:n lämpötiloja. Ne vaativat vain vähän talvihoitoa, mutta ne on tarkistettava pari kertaa talven aikana jänisvaurioiden varalta. Jos vaurioita esiintyy, rakenna pieni aita alppiherukan ympärille rautakankaalla kasvin suojaamiseksi.

Alppiherukat suosivat kuivia olosuhteita. Kosteissa ja märissä ympäristöissä alppivuokaherukat ovat alttiimpia sairastumaan antrakinoosiin ja lehtilaikkuun.

Lannoitus

Varttuneet alppivuokaherukat eivät tarvitse lannoitusta, mutta nuoret kasvit hyötyvät suuresti säännöllisestä lannoituksesta. Rakeisia, nestemäisiä tai paalulannoitteita voidaan käyttää mieltymyksen mukaan. Lannoituksen tulisi tapahtua aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Riippumatta siitä, minkä lannoitusmenetelmän valitset, on käytettävä runsaasti typpeä sisältävää lannoitetta: 21-7-14, 20-10-10 tai 16-10-9 ovat kaikki ihanteellisia sekoituksia.

Alppiherukkalajikkeet

Alppiherukkaa viljellään useilla eri lajikkeilla. Joitakin suosituimpia lajikkeita ovat seuraavat:

• Ribes alpinum ’Aureum’
• Ribes alpinum ’Europa’
• Ribes alpinum ’Spreg’
• Ribes alpinum ’Green Mound’
• Ribes alpinum ’Compacta’
• Ribes alpinum ’Pumila’

Leikkaaminen Alppiherukka

Alppiherukat arvostavat säännöllistä leikkausta, jotta kasvi pysyy terveenä ja muodokkaana. Kasvin kypsyessä tarvitaan voimakkaampaa karsintaa pensaan pitkäikäisyyden lisäämiseksi. Uudistuskarsinta voidaan tehdä kypsälle alppiherukalle joka vuosi keväällä. Uudistusleikkauksessa poistetaan joka kevät yhdestä viiteen pensaan suurinta oksaa maata myöten uuden kasvun edistämiseksi.