Amerikka, tekopyhien kansakunta
By Marley K.
Amerikkalaiset eivät pidä siitä, että heitä kutsutaan tekopyhiksi. Tiedättehän, ne ihmiset, jotka teeskentelevät, että heillä on hyveitä, moraalisia tai uskonnollisia vakaumuksia, periaatteita jne. joita heillä ei todellisuudessa ole, varsinkin henkilö, jonka teot ovat vastoin julkilausuttuja vakaumuksia.
Amerikka on täynnä kasapäin kiihkoilijoita ja tekopyhiä.
Amerikkalaiset välittävät Notre-Damen katedraalin polttamisesta toisella mantereella, mutta eivät voisi vähempää välittää kirkon polttamisesta omassa maassaan, jonka on tehnyt sheriffin upseerin poika, ei vähempää. Amerikkalaiset sanovat välittävänsä palvontataloista, kunhan ne ovat valkoisia. Amerikkalaisten pitäisi tietää, että kirkot ovat Amerikan segregoituneimpia paikkoja, ja kristittyjen jumalanpalvelusajat ovat viikon segregoituneimpia aikoja. Tiedotusvälineet korostivat tällä viikolla, kuinka valkoiset jumalanpalvelustalot ovat paljon enemmän sen huomion arvoisia.
Vähemmistö amerikkalaisista sanoo uskovansa pyhiin kirjoituksiin (Matt. 12:31), että heidän on rakastettava lähimmäisiään enemmän kuin itseään… mutta todellisuudessa he tarkoittavat, että he rakastavat tiettyjä lähimmäisiä. Niin kauan kuin ei-toivotut naapurit asuvat toisella puolella kaupunkia, ei pyydä mitään (vedä itseäsi ylös saappaat hihnoista). Se, miltä joku näyttää ja mistä hän on kotoisin, määrää sen, miten (ja jos) häntä autetaan. Emme ruoki itseämme samalla tavalla kuin he ruokkivat perheensä, emme kohtele muita lapsia samalla tavalla kuin he kohtelevat omia lapsiamme ja lapsenlapsiaan, emmekä rakasta naapureitamme rajojemme sisällä. Me suvaitsemme naapureitamme. Ihmiset lentävät maailman toiselle puolelle ostamaan ulkomaisia orpoja, koska se on helppoa ja halpaa, mutta eivät suostu käymään läpi vaivaa ja byrokratiaa adoptoidakseen orpoja omassa maassaan.
Vähemmistö amerikkalaisista rakastaa kertoa maailmalle, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja että kaikilla elämillä on väliä… paitsi että kaikilla elämillä ei ole koskaan ollut väliä. Vain rikkaiden, valkoisten ja etuoikeutettujen ihmisten elämällä on merkitystä. Kunpa Amerikka kirjoittaisi vastuuvapauslausekkeen väärästä mainonnasta. Maahanmuuttajien on tiedettävä tänne tullessaan, että perustuslain, itsenäisyysjulistuksen ja Bill of Rightsin sanat ovat vain sanoja paperilla ja että Amerikan kansa ei todellakaan ymmärrä, mitä tasa-arvo todella on. Se on amerikkalainen unelma. Avainsana on unelma.
Yli moni amerikkalainen uskoo, että olemme vapaita menemään minne haluamme ja että tämä on mahdollisuuksien maa… paitsi että meillä on edelleen valkoisia kaupunginosia, vain valkoisten uskonnonharjoituspaikkoja, vain valkoisten kerhoja, vain valkoisten kouluja, vain valkoisten työnantajia (vaikka he eivät koskaan sanoisi sitä, mutta katsokaa vain tiettyjen yhtiöiden/korporaatioiden työntekijöiden ihonväriä), hallintorakenteita, jotka eivät vastaa kansakunnan demografista koostumusta, ja noh… voisin vielä jatkaa, mutta en jatka enempää. Valkoiset ihmiset luovat järjestelmiä ja puitteita vain valkoisille ja pakottavat kaikki muut eristymään ja/tai erottelemaan itsensä. Mikään ei vie mahdollisuuksia niin kuin syrjäytyminen ja erottelu. Amerikka rakastaa vapautta, mutta rakastaa sanella, kenellä on pääsy siihen.
Amerikkalaiset rakastavat sanoa rakastavansa armeijaansa… mutta he epäonnistuvat vuosi toisensa jälkeen lopettamaan sodat, jotka tuhoavat heidän mielenterveytensä. Amerikkalaiset äänestävät edelleen samoja sodanlietsojia, jotka laajentavat sotia silitelläkseen teollisen sotakompleksin egojaan välittämättä niiden ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, jotka he laittavat rintamalle, ja heidän läheisistään. Amerikkalaiset järjestävät paraatin kotiin palaaville sotilaille, mutta eivät varmista, että heillä on resurssit, joita he tarvitsevat sopeutuakseen takaisin yhteiskuntaamme sen jälkeen, kun heitä on pyydetty muuttamaan itsensä tappokoneiksi. He eivät myöskään aseta vastuuseen poliitikkoja, jotka eivät saa armeijaamme täyttämään kaikkia lupauksiaan. Amerikkalaiset rakastavat sotkea ihmisten elämää. Me inhoamme niiden siivoamista.
Amerikkalaiset rakastavat sanoa rakastavansa tätä maata, mutta he äänestävät jatkuvasti kusipäitä, jotka eivät halua muuta kuin polttaa sen maan tasalle. Emme tee mitään muuta kuin istumme laiskat perseemme television edessä ja katselemme, kun rikkaat asiantuntijat kertovat meille mielipiteitään siitä, mitä tarvitsemme voidaksemme paremmin ja mitkä arpamme elämässä pitäisi olla. Emme halua likaantua. Taivas tietää, ettei kovin moni valkoinen halua taistella hallituksemme kanssa tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta. Valkoiset ihmiset eivät laita henkeään alttiiksi juuri minkään puolesta – paitsi oman mukavuutensa vuoksi. Taisteleminen kuuluu muille barbaarisille ihmisille, ei amerikkalaisille.
Välillä… Amerikka on tulessa; aivan kuten muukin maailma, jos katsoo Al Jazeeraa tai BBC:tä muutaman tunnin ajan. Ihmiset taistelevat henkensä edestä kaikkialla, ensisijaisesti kuitenkin siellä missä mustat ja ruskeat ihmiset asuvat. Kolonialismin jäänteet tekevät edelleen tuhoa monissa näistä kansakunnista. Näiden paikkojen pettyneet ja ahdistuneet ihmiset ovat väsyneitä, eikä heillä ole mitään menetettävää. Nämä tyytymättömät kansalaiset rakastavat maitaan, mutta he eivät pelkää tehdä jotain hallituksilleen, kun ne kohtelevat heitä huonosti, mukaan lukien kuolemalla taisteleminen muutoksen puolesta. Ihmiset ympäri maailmaa taistelevat henkensä edestä tai pakenevat korruptiota, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta globaalisti.
Katsokaa vaikka Sudania, Gazan kaistaa/Palestiinaa, Venezuelaa, Ranskaa, Jemeniä ja Kolumbiaa muutamia maita mainitakseni. Ihmiset ovat kyllästyneitä, eikä heillä ole enää mitään menetettävää. Jatkuva henkilökohtaisten tilojemme tai oikeuksiemme loukkaaminen tulee aina ennen taistelua. Epämukavuus on motivaattori. Taistelun on tapahduttava ennen kuin mitään muutosta voi koskaan tapahtua. Muutos on vaikeaa, ja vallanpitäjät vihaavat muutosta, varsinkin kun se ei hyödytä heitä.
Amerikkalaiset eivät ole vielä väsyneitä. Me emme voi kokoontua yhteen tässä kansakunnassa mihinkään. Ei edes taistelemaan sen pelastamiseksi!
Amerikkalaisilla ei ole mitään ongelmaa tuhota muita kansakuntia sodalla, mutta he eivät halua kenenkään tulevan tänne aloittamaan paskanjauhantaa omalla maaperällään, pitääkseen koskemattomat pikkupaikkansa koskemattomina. Näin on useimmissa valkoisten/angloamerikkalaisten/eurooppalaisten johtamissa kansakunnissa. No, arvatkaa mitä? Amerikka on sodassa ja liian monet meistä eivät edes tiedä sitä. Kun useimmat amerikkalaiset tajuavat sen, on jo liian myöhäistä. Koska amerikkalaiset ovat niin tekopyhiä, vihollisemme ovat keksineet uusia tapoja käydä sotaa meitä vastaan. Se oli myös helppoa, koska olemme niin laiskoja. Emme ole halukkaita taistelemaan minkään puolesta. Olemme liian ”sivistyneitä”. Ja kärsimme ryhmäajattelusta. Terve järki ei ole enää yleistä. Kun amerikkalaisia tarkastellaan kunnolla ja tarkkaan, emme todellakaan puolusta paljoakaan, ja kun puolustaudumme, emme seiso yhtenäisenä kansakuntana. Meidät on helppo jakaa ja valloittaa, koska olemme aina olleet jakautuneita.
Amerikkalaiset rakastavat kertoa muille kansoille, miten demokratia pitää toteuttaa… paitsi että Amerikka, joka on vielä vauvakansakunta, ei ole itse täydellistänyt hallintotapaa. Se on kuin huijarit kertoisivat jollekin miten olla rehellinen.
Amerikka on tekopyhä kansa, täynnä tekopyhiä. Me inhoamme sitä, että meitä haukutaan siitä. Ja se, että meitä haukutaan, ei tarkoita etteikö se olisi totta. Maailma on kyllästynyt meihin. Se on syy siihen, miksi nuorilla miehillä ei ole mitään ongelmaa ajaa lentokoneita torneihin, tappaa amerikkalaisia sotilaita, siepata amerikkalaisia turisteja tai käyttää omia ennakkoluulojamme ja vikojamme meitä vastaan. Amerikalla on korkeat moraaliset, eettiset ja sosiaaliset normit, joita väitämme pitävämme totena – normit, joita emme kykene itse saavuttamaan.
Olemme tekopyhien kansa. Meidän on tarkastettava itsemme ja opittava nuohoamaan omat kotiovemme, ennen kuin tuhoamme toisen kansakunnan tai ihmisen tekopyhyydellämme. Amerikka on huijari ja teeskentelijä. Amerikka on tekopyhä ja petollinen. Joka päivä, kun Amerikka on olemassa, se on ristiriidassa puolustamiensa arvojen kanssa.
Me ihmiset olemme Amerikka… ja me kaikki olemme tekopyhiä.
Jos me amerikkalaiset emme halua, että amerikkalaiset maanmiehemme ja koko maailma pitävät meitä tekopyhinä, tiedämme, mitä meidän on tehtävä. Meidän amerikkalaisten on aika lopettaa valheellisten hyveidemme uskonnollinen jakaminen ja olla aitoja toisillemme ja koko maailmalle. Emme huijaa ketään – paitsi itseämme.
Kansa vihaa tekopyhiä. Minä ainakin vihaan.