Andrew Allen: Laajennettu haastattelu
Transworld SKATEboarding
The (East) Lost Boys
Andrew Allen
Sanat: Mackenzie Eisenhour
Kuvat: Anthony Acosta
Kuvitukset: Mike Gigliotti
Pikkusisko! (Sinä et saa kaatua)
Tule, tule veljesi luo! (Sinä et saa kuolla)
Irrota minut, sisko! (Älä pelkää)
Rakkaus on veljesi kanssa! (Thou shalt not kill)
– Cry Little Sister, Gerard McMann (1987)
Tämä oli koko keskustelu AA:n INTV:stä touko-kesäkuun 2018 numerossamme.
AA:lla on uudet tilat Itä-LA:ssa. Hänellä on myös helvetinmoinen tarina, joka liittyy hänen takapuolen volttiinsa LA High:n jyrkkään penkkaan Hockey II:ssa (’16). Parhaat toiveesi oppia lisää näistä kahdesta asiasta on lukea tämä haastattelu. Matkan varrella saatat myös oppia, miksi aitona omaperäisyytenä oleminen ja omien ideoiden keksiminen on usein tärkeämpää kuin kahden lisäportaan lisääminen jonkun toisen viimevuotiseen ideaan. Mutta se on vain yhden miehen mielipide. Tässä on Andrew.
Mitä teet nykyään?
Olin Silverlakessa kolmisen vuotta asuen Tino Razon ja Nugen kanssa. Noin kuusi tai seitsemän kuukautta sitten muutin Itä-LA:han. Pystyin löytämään ja ostamaan pienen talon täältä. Vaihdoin tavallaan koko ohjelmani ja muutin tänne tyttöystäväni ja koirani kanssa. Tähän mennessä se on ollut todella hyvä. Olen löytänyt paljon uusia paikkoja, joissa luistella, ja olen vain sekoittanut sitä. Luulen, että kaikki kuvat tässä haastattelussa ovat asioita, jotka olen vain tavallaan löytänyt. Ne ovat kaikki aika pitkälti omalla asuinalueellani.
Missä osassa Itä-LA:ta?
Se on City Terrace, joka on tavallaan Alhambran, Boyle Heightsin ja Lincoln Heightsin välissä.
Hieman Silverlaken coolien kakaroiden alueen ulkopuolella? Oletko siellä omillasi?
Aika paljon. Mulla on pari kaveria täällä. Sitten Anthony Acosta, joka kuvasi kaikki kuvat tähän, asuu ihan kadun varrella. Se toimi loistavasti. Se teki skeittaamisesta todella helppoa.
Lähetätkö tähän myös seinämaalauksia Itä-LA:sta?
Joo. En tiedä. Tämä kaupunginosa on ilmeisesti pääosin latinalaisamerikkalaisten asuinalue – jo pelkästään ulkonäöltään – siellä on niin paljon siistiä taidetta seinillä. Se on erilaista. Asuttuani Hollywoodissa tai enemmänkin sillä puolella on radikaalia olla jotain muuta ympärillä.
Just olla aidon kulttuurin ympärillä. Kuka valitsi Lost Boysin kappaleen (Gerard McMann – Cry Little Sister) Hockey III:een?
Oh man. Ilmeisesti tuo biisi on aika vitun voimakas. Tuo biisi on ollut soittolistoillani jo iät ja ajat. Luulen, että kun Benny (Maglinao) editoi sitä, hän vain sanoi: ”Sain idean biisistä”. Hän näytti sen minulle ja olin ihan kuin ”pyhä paska”. Olin enemmän kuin innostunut.
Oletko elokuvan fani?
Se on varmasti yksi suosikeistani. Olen suuri Cory Feldmanin ja Corey Haimin fani. Ilmeisesti Kiefer Sutherland on vitun sairas siinä leffassa. Koko näyttelijäkaarti ja aika lailla koko juoni. Se on klassikko.
Santa Carla/Santa Cruz.
Vittu maailman murhapääkaupunki.
On kulunut noin kaksi vuotta siitä, kun vaihdoit jääkiekkoon. Oletko melko vakiintunut? Millaista oli saada Kevin Rodriguez mukaan?
Olen ehdottomasti Kevinin fani. Hän on todella hyvä ja hänellä on radikaali tyyli. En ole vielä tavannut häntä henkilökohtaisesti. Olen puhunut hänen kanssaan puhelimessa vähän ja hän vaikuttaa tosi siistiltä. Ehkä tämä on hyvä tekosyy lähteä vihdoin Pariisiin. En ole koskaan käynyt. Mutta mitä jääkiekkoon tulee, olen edelleen innostunut kaikesta ja tekemistäni muutoksista. Olen onnellinen.
Mitä muuta on tulossa AVE:lta ja miehistöltä?
Todennäköisesti toinen video piakkoin. John Fitzgerald joutui polvileikkaukseen. Hän oli poissa noin vuoden ja nyt hän on palannut laudalleen repimään. Haluaisin nähdä toisen videopätkän häneltä. Donovon (Piscopo) on myös erittäin lahjakas skeittaaja.
Uusi Vans-video on saanut ensi-iltansa, kun tämä ilmestyy? Kuka siinä on mukana?
Sen nimi taitaa olla Spinning Away. Sen piti alunperin perustua Chiman (Ferguson) ympärille, koska hänen uusi kenkänsä tuli juuri ulos. Joten hänellä on täysi rooli. Tyson Petersonilla on osa. Olen kuullut, että se on mahtava. Kyle Walkerilla saattaa myös olla osa. Sitten toinen montaasityyppinen juttu.
Oliko jokin tietty hetki, jolloin rakastuit LA Highin jyrkkään pankkiin vai oliko sen vain tarkoitus olla? Teit siitä tavallaan omasi.
Hyvä kysymys. En tiedä. Jossain vaiheessa innostuin luistelemaan pienempiä quarterpipejä, pankkeja ja siirtymiä. Skeittasin paljon Huntington Beachin vanhassa skeittiparkissa. Siellä oli niitä noin metrin korkuisia pieniä trannybankkeja, joissa oli pieniä ”nopings”. Menin sinne ja tein pieniä bluntteja ja nosebluntteja ja muuta sellaista.
Penny teki nollie flipin niistä?
Joo. Juuri niin. Mutta pääsin luistelemaan niitä ja se oli hauskaa. Sitten kun muutin L.A:han, LA High on aina ollut yksi niistä paikoista, joissa oli aina menoa. Sitten persoonallisuustyyppini on sellainen – kun olen päässyt johonkin juttuun ja tehnyt yhden jutun, haluan tavallaan viedä sitä eteenpäin ja katsoa, pystynkö tekemään seuraavan jutun. Ehkä tehdä jotain vaikeampaa.
Joten se tavallaan jatkoi rakentumistaan.
Joo. Minulla on hullu tarina, jota en ole vielä kertonut kenellekään levyllä. Mutta heittäydyn heittämään sen ulos tätä varten. Yksi hulluimmista kokemuksista luistelussa – päivänä, jolloin tein backside flipin pankkiin – menin sinne. Olin ajatellut sitä. Kuten sanoin, olin tehnyt backside flipin tuohon tiukkaan pikku transsiin HB parkissa kymmenen vuotta aiemmin. Joten ajattelin: ”Se voisi olla mahdollista.” Heitin sen sinne. Aloin pelleillä sen kanssa. Pääsin tavallaan lähelle sitä. Aloin vain kokeilla sitä. Kaksi tuntia myöhemmin olin laskeutunut laudalleni varmaan 50 kertaa vain törmätäkseni maahan ja pudotessani. Sanoin: ”En usko, että se on mahdollista.” Se oli yksi niistä yhden yrityksen tyyppisistä jutuista – laskeuduin siihen, pyörähdin pois – en voinut uskoa sitä. ”Voi luoja, laskeuduin juuri tuohon.”
Luistelin takaisin sinne, missä filmaaja oli. Katsoin klipin. Ja olin edelleen tavallaan ihmeissäni. Äärimmäisen onnellinen, mutta myös tavallaan epäuskoinen. Juuri sillä hetkellä katsoin kadun toiselle puolelle. Kello oli varmaan puoli neljä iltapäivällä. Kaikki, jotka ovat joskus luistelleet siellä, tietävät, että tuo katu on Olympic Boulevard, ja ihmiset lentävät sitä pitkin. Katsoin ulos, ja kadun toisella puolella oli pieni iäkäs kiinalainen mies, joka ylitti kadun laittomasti. Siellä on kolme kaistaa molempiin suuntiin. Hän oli keskellä tietä ja ojensi kätensä. Molemmat kaistat, jotka menivät itään Olympicilla, pysähtyivät. Hän lähtee kävelemään kadun yli. Minä sanoin: ”Voi paska. Mitä vittua tämä tyyppi tekee?” Hän astui kolmannen (länteen menevän) kaistan eteen, ja auto lensi häntä päin varmaan 50 mailia tunnissa. Se murskaa sen tyypin täysin. Hän kimpoaa tuulilasista, ampuu hänet 25 metriä ilmaan, 50 metriä alas kadulle. Olin vain: ”Voi luoja.”
Tarinan ääniversio. Kaikki kuvamateriaali FAWorldEntertainmentin suosiollisella kohtelulla.
Silloin John Sciano pamahti heti karkuun ja juoksi tarkistamaan kaveria. Joukko muita ihmisiä nousi autoista. Olin aivan kuin: ”Mitä vittua juuri tapahtui?”. En voinut uskoa sitä. Päädyin menemään sinne, joku oli puhelimessa hätänumerossa. He käskivät meitä kääntämään kaverin ympäri, ja sitten muut ihmiset siellä sanoivat, ettei kannata kääntää häntä ympäri, koska hän saattaisi tukehtua. Hullu. Lopulta ambulanssi tuli ja hänet vietiin pois. En tiedä, mitä hänelle tapahtui. Mutta lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna se oli ylivoimaisesti kaksi äärimmäisintä asiaa, mitä voi tapahtua heti peräkkäin. Maihinnousu jotain sellaista, josta olin räjähtänyt pois vain todistaakseni välittömästi niin traagisen asian. Se oli hullua.
Jeesus. Olitko vielä katsomassa kuvamateriaalia kun se tapahtui?
Joo, vannon Jumalan nimeen. Katsoin ylös katsomasta ja näin sen tapahtuvan juuri silloin.
Et tiedä jäikö hän henkiin vai kuoliko hän?
En tiedä.
Se on raskasta. En minä tiedä. Elämä on hullua. Mitä sinä otat siitä irti?
En tiedä.
Elämä on hullua?
Melko paljon.
Paskat, tuo vähän jarruttaa skeittinörttikysymyksiäni. Meinasin kysyä, kenet muistat nähneesi törmäävän seinään ensimmäisenä. Tyypillä oli front tailslide Tim Dowling Listenin videolla (97) sitten Reynoldsilla oli back tail myös jossain vaiheessa tuohon aikaan, ehkä The Endin aikoihin (99).
Oh joo?
Hemmetti tuo on kyllä raskas tarina. En usko, että katson tuota klippiä enää koskaan samalla tavalla.
Oliko tuo liikaa? Ehkä ei olisi pitänyt ottaa sitä puheeksi.
Ei. Se tapahtui. Jatkan kysymyksilläni-vaikein asia mitä olet tehnyt sen parissa? Olisiko se se takapuolen kääntyminen sisään? Blunt kickflip?
Blunt kickflip kesti pisimpään. Kävin siinä varmaan kymmenen eri kertaa ja kokeilin sitä jostain 30 minuutista kahteen tuntiin. Se oli taas yksi surrealistinen hetki.
Tykkään tästä uudesta etenemistyylistä. Kuten se, miten kaverit luistelevat reunakiviä ja Ollieilevat ulos ja laskeutuvat takaisin reunakiviin tai sinä tuolla pankolla – se on periaatteessa ”making the impossible possible style”. Kuin uusi genre melkein.
Joo, minäkin kannatan sitä. Sen sijaan että niinku jatketaan paskan työntämistä isomman tai pidemmän railin puolelle, joka on jo tyrkytetty kuoliaaksi.
Joo. Ehkä löytää uusi rintama jota työntää sen sijaan.
Tukisin sitä.
Viimeinen kysymys, profiloimme Gonzia ja Hawkia jotka molemmat täyttävät 50 tänä touko- ja kesäkuussa. Ajatuksia siitä, että nämä kaksi olisivat yhteensä 100-vuotiaita?
Kumpikin Gonz ja Tony Hawk täyttävät 50? Vau. He ovat kaksi kaveria, jotka luultavasti ajoivat skeittausta enemmän kuin kukaan muu siihen, mitä se on nykyään. Gonz katuluistelussa ja Tony Hawk vert-puolella – mielestäni siisteinta siinä on se, että molemmat hemmot ovat edelleen vitun hyviä. Se antaa minulle toivoa ajatellessani, että saatan yhä pystyä ajamaan laudallani, kun olen tuon ikäinen. En tietenkään yritä verrata itseäni noihin kahteen heppuun, mutta ajatus siitä, että voi vielä 50-vuotiaana mennä luistelemaan – se tekee minut onnelliseksi ajatellessani sitä nyt.
Lottie’s Qs (Kysyimme AA:lta näitä artikkelin kuvitusta varten):
Lempikirja: Less Than Zero, Bret Easton Ellis, 1985
Lempielokuva 80-luvulta: Lost Boys (’87)
Suosikki 00-luvun skeittikenkä: Koston 3 (’01)
Lempikenkä: Koston 3 (’01)
Lempikenkä: 90-luvun skeittivideo: Fulfill The Dream (’98)
Lempilehden kansi: Fulfill The Dream (’98)
Lempilehden kansi: (helmikuu 1997)
Ensimmäinen skeittivideo: Cardiel, flame steep Ollie TWS (helmikuu 1997)
Ensimmäinen skeittivideo: Virtual Reality (’93)
Ensimmäinen lauta, jonka ostit grafiikkaa varten: Jason Dill, 23 Stormtrooper deck (’97)
Suosikki 90-luvun elokuva: Point Break (’91)
Lempimaalari/maalaus: Seuraa Andrew’ta Instagramissa: Picasso
Seuraa Andrew’ta Instagramissa: @andrewb.allen