Animaatiokohtauksen muotoilu

Tahdot siis oppia muotoilemaan animaatiokäsikirjoituksia? Olet tullut oikeaan paikkaan. En edes tuhlaa aikaasi pitkäveteiseen esittelyyn tästä upeasta animaatioelokuvasta ja tuosta upeasta animaatioelokuvasta. Menen suoraan asiaan. Animaatiokäsikirjoitusten muotoilun salaisuus? Ei ole mitään salaisuutta. Se on aivan kuten mikä tahansa käsikirjoitus. Yllätys!

Tai ehkä ei yllätys. Ehkä tiesitkin tämän jo ja olet kuin… hmm… duh. Mutta älä viitsi, jos napsautit tätä linkkiä lukeaksesi tämän artikkelin, myönnä se: ihmettelit. Vaikka se oli vain vähän – olit utelias, näyttivätkö animaatiokäsikirjoitukset erilaisilta kuin live-action-käsikirjoitukset. Tarkoitan, ettei se olisi hullumpi ajatus. Näyttäväthän nämä kaksi mediaa erilaisilta valkokankaalla, eikö niin?

Mutta paperilla ne molemmat ovat vain mustaa mustetta, beibi. Tai mitä tahansa värimustetta käytätkin. (Pitäydytään vain mustassa, omaksi parhaaksesi.) Toki kielenkäytössä tai kirjoitustyylin vapaudessa voi olla eroja, mutta se on tarinankerrontaa, ei muotoilua. Kysy vaikka joltain Pixarin Oscar-ehdokkaalta käsikirjoittajalta, ajatteleeko se itseään eri tavalla kuin live-action-käsikirjoitus. Takaan, että jos nuo käsikirjoitukset osaisivat puhua, ne sanoisivat: ”Ei, me ollaan kaikki vain elokuvia.”

Tai ehkä ei.

Mutta vakavasti puhuen – elokuva on elokuva, oli se sitten animaatio tai ei. Ja elokuva tarvitsee vain saman perusluonnoksen, saman perustan, joka on käsikirjoitus.”

Mutta älkää vain uskoko minua. Katsotaanpa muutamia esimerkkejä.

Tarkastellaanpa kahta erilaista seinää ryömivää käsikirjoitusta:

1. Phil Lordin ja Rodney Rothamin käsikirjoittama Spider-Man: Into the Spider-Verse oli sekä kriitikoiden että fanien rakastama vallankumouksellisen ja upean animaatiotyylinsä vuoksi (puhumattakaan hyvin suunnitellusta tarinasta). Jotkut jopa sanoivat, että Hämähäkkimiehen piti näkyä valkokankaalla juuri näin: animoituna.

Lataa SPIDER-MAN: INTO THE SPIDER-VERSE -elokuvan käsikirjoitus täältä ilmaiseksi.

2. Vuoden 2002 Hämähäkkimies, jonka käsikirjoittajana toimi David Koepp, sai pallon liikkeelle ison valkokankaan Hämähäkkimiehen osalta. Kyllä, sen jälkeen on tehty melko monta iteraatiota suhteellisen lyhyessä ajassa, mutta tämä käsikirjoitus oli vankka ja viihdyttävä ja asetti kiistatta riman kaikille 2000-luvun supersankariperintötarinoille.

Tuskin löydät kahta Hämähäkkimies-elokuvaa, jotka olisivat erilaisempia kuin nämä kaksi. Nämä ovat eri sukupolvien Hämähäkkimiehiä. Mutta jos katsot molempien käsikirjoituksia, ne eivät olekaan niin erilaisia.

Katsokaa – Into the Spider-Verse -elokuvan alkusivulta:

Ja Hämähäkkimiehen alkusivulta:

Kummatkin kohtaukset alkavat tavallisella sluglinella. Hollywoodin standardi. Kyllä, Spider-Versen käsikirjoituksessa sluglinet on lihavoitu, mutta se ei ole vain animaation juttu, vaan ihan henkilökohtainen valinta.

Ja huomaat myös, että molemmissa on sama dialogin muotoilu, myös standardi. Minähän sanoin: ei eroa.

Jälleen kerran, se on lähinnä tyyliasia, jossa näet eroja animaatiokäsikirjoituksen ja live-action-käsikirjoituksen välillä, ja oikeastaan sekin riippuu käsikirjoittajasta. En halua olettaa mitään Phil Lordista, mutta koska hän on yksi The Lego Movie:n tekijöistä, voit odottaa hänen tahdin olevan nopea. Toki Spider-Verse-käsikirjoitus on paljon nopeampi kuin Koeppin vuoden 2002 Spidey-käsikirjoitus.

Katsokaa esimerkiksi, miten molemmat käsikirjoitukset käsittelevät ”hämähäkin puremaa”.”

Hämähäkki-Verse:

Ei ainoastaan tehdä ”JUMPPAA PSYKEDELISEEN 2D-ANIMAATIOON”, jota vuoden 2002 elokuvassa ei tehtäisi, vaan myös kirjoitustyyli on paljon suorempi kuin aiemmassa käsikirjoituksessa.

Tässä versiossa on paljon enemmän kuvailua, kuten näet. Hitaampi. Jännittävämpi. Mutta se on tietysti juuri se pointti. Jännitys on tässä avainasemassa ja jännitys vie aikansa. Spider-Verse taas käsittelee purevuutta paljon erilaisella, shokkiarvoisemmalla tavalla, voisi sanoa. Jännityksen kirjoittaminen on kuitenkin aihe toiselle päivälle – aihe, jonka voisi jakaa satoihin artikkeleihin.

Point on se, että muotoilun suhteen animaatio ja live-action eivät juuri eroa toisistaan. Varminta on oikeastaan käsitellä niitä yhtenä ja samana. Se mihin kannattaa keskittyä, jos on kiinnostunut kirjoittamaan käsikirjoituksen animaatiota varten, on mediumin hyödyntäminen. Animaatio ei ole lajityyppi – katso sitä erilaisena maalina kankaallesi (toivottavasti tuo ei kuulosta liian teennäiseltä). Kysy itseltäsi, mitä sellaista tämä väline tarjoaa tarinasi kertomiseen, mitä live-action ei tarjoa. Miksi tämä tarina pitäisi animoida? Käytä sitä. Sisällytä se kirjoitukseesi.

Älä huolehdi liikaa muotoilusta. Se on tylsää. Keskity tyyliin. Se on hauskaa.