Animal Diversity Web

Niveljalkaisiin kuuluu uskomattoman monipuolinen ryhmä taksoneita, kuten hyönteisiä, äyriäisiä, hämähäkkejä, skorpioneja ja tuhatjalkaisia. Niveljalkaisten lajeja on paljon enemmän kuin kaikkien muiden heimojen lajeja yhteensä, ja kuvaamattomien lajien määrä niveljalkaisten suurimmassa ryhmässä, hyönteisissä, on luultavasti kymmeniä miljoonia. Hyönteisheimon jäsenet ovat olleet vastuussa tuhoisimmista kulkutaudeista ja nälänhädistä, joita ihmiskunta on tuntenut. Kuitenkin muut niveljalkaisten lajit ovat elintärkeitä olemassaolollemme, sillä ne tarjoavat meille suoraan tai epäsuorasti ruokaa, vaatteita, lääkkeitä ja suojaa haitallisilta organismeilta.

Niveljalkaisten ryhmien systemaattisia sukulaisuussuhteita ei täysin tunneta, mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon suvun koko ja moninaisuus.

Useimmille tämän suvun jäsenille on yhteisiä joitakin tärkeitä ominaisuuksia. Niveljalkaiset ovat kaksoissymmetrisiä protostomeja, joilla on voimakkaasti segmentoitunut ruumis. Segmentoituminen vaikuttaa sekä ulkoiseen että sisäiseen rakenteeseen. Jotkin segmentit sulautuvat toisiinsa muodostaen erikoistuneita ruumiinosia, joita kutsutaan nimellä tagmata; näihin kuuluvat pää, rintakehä ja vatsa, ja sulautumisprosessia ja -tilaa kutsutaan nimellä tagmoosi. Kehoa peittää ulkoluuranko, joka koostuu pääasiassa kitiinistä (polysakkaridista) proteiinimatriisissa; myös lipideillä, muilla proteiineilla ja kalsiumkarbonaatilla on merkitystä. Kaikissa elävissä niveljalkaisissa monet näistä lisäkkeistä ovat muuttuneet dramaattisesti tai jopa hävinneet. Niveljalkaiset kasvavat yleensä moltisoimalla luurankonsa ekdyysi-nimisen prosessin avulla. Lisäkkeiden liikettä ohjaa pääasiassa monimutkainen lihaksisto, joka on jaettu sileisiin ja juovikkaisiin osiin, kuten selkärankaeläimillä. Hiuksia ei ole. Useimmilla niveljalkaisilla on yhdistelmäsilmäpari ja yhdestä useampaan yksinkertaista silmää (”mediaanisilmää”) tai okellia; joissakin ryhmissä jompikumpi tai molemmat silmät voivat olla vähentyneet tai puuttua kokonaan. Niveljalkaiset ovat eucoelomaattisia, ja kotelo on muodostettu skitsokoteloitumalla, mutta kotelon tilavuus on paljon pienempi, ja se rajoittuu yleensä lisääntymis- ja erittämisjärjestelmän osiin. Suurin osa ruumiinontelosta on avointa ”hemokeliä” eli tilaa, joka on löyhästi täytetty kudoksella, sivuonteloilla ja verellä. Verenkiertojärjestelmä on avoin ja koostuu sydämestä, valtimoista ja hemocoelin avoimista tiloista. Suolisto on täydellinen. Hengitys tapahtuu kehon pinnan kautta ja/tai kidusten, henkitorvien tai kirjkeuhkojen avulla. Hermosto on annelidien kaltainen, ja siinä on aivot (=cerebral ganglion) ja nielua ympäröivä hermorengas, joka yhdistää aivot pariin ventraaliseen hermosäikeeseen. Näissä hermosäikeissä on lukuisia ganglioita. Useimmat niveljalkaiset ovat kaksikotisia, ja niillä on parittaiset sukuelimet (munasarjat, kivekset). Hedelmöitys on sisäistä useimmissa mutta ei kaikissa ryhmissä. Useimmat munivat munia, ja kehitys etenee usein jonkinlaisella metamorfoosilla.