ANNIE CHAPMANIN MURHA – 8. SYYSKUU 1888
JOHN DAVIS LÖYDÄÄ RUUMAN
Hieman ennen kuutta aamulla John Davis, Hanbury Street 29:n iäkäs asukas, tuli alakertaan, käveli kapeaa käytävää pitkin ja avasi takaoven.
Näky, joka hänen silmiinsä osui, pisti hänet kauhuissaan pyörryksiin.
Momenttia myöhemmin kaksi Hanbury Streetiä pitkin kävelevää työmiestä säikähti yhtäkkiä, kun numeron 29 avoimesta ovesta kompuroi kadulle villiintynyt vanhus.
”Miehet”, hän huusi, ”tulkaa tänne.”
Hermostuneina he seurasivat häntä käytävää pitkin ja katsoessaan Hanbury Street 29:n takapihalle he näkivät Annie Chapmanin silvotun ruumiin makaavan maassa portaiden ja puisen aidan välissä.
Hänen päänsä oli käännetty taloon päin, ja hänen vaatteensa oli vedetty vyötärön yläpuolelle paljastaen punavalkoraidalliset sukat.
Nenäliina oli sidottu hänen kurkkunsa ympärille (nenäliina oli ollut hänellä yllään, kun murhaaja viilsi hänen kurkkunsa auki, eikä murhaaja ollut sitonut sitä, kuten usein väitetään, estääkseen päätä ”vierimästä pois”).
Hänen kasvonsa ja kätensä olivat veren peitossa, ja hänen kätensä olivat koholla ja kämmenet taivutettuina kohti ylävartaloa, mikä antoi James Kentille vaikutelman, että hän oli ”kamppaillut… taistellut kurkkuaan vastaan.”
HÄN MENIVÄT POLIISIN KANSSA
Muutaman hetken ällistyneen hiljaisuuden jälkeen kolme miestä ryhtyivät toimeen ja lähtivät ryntäämällä ulos talosta eri suuntiin etsimään poliisia.
Kauhu siitä, mitä hän oli nähnyt, alkoi välittömästi painaa James Kentiä, minkä vuoksi hän hylkäsi etsinnät ja lähti sen sijaan hakemaan konjakkia rauhoittaakseen hermojaan.
Henry Holland ryntäsi Commercial Streetille ja suuntasi Spitalfields Marketin toiselle puolelle, jossa hän kohtasi konstaapelin, joka oli kiinteässä paikassa. Holland huohotti uutisia löytöpaikastaan ja oli hieman hämmästynyt, kun konstaapeli ilmoitti hänelle lyhytsanaisesti, että hänen oli vastoin menettelytapojaan poistuttava asemapaikaltaan. Hän suuttui konstaapelin röyhkeästä asenteesta niin paljon, että teki myöhemmin virallisen valituksen Commercial Streetin poliisiasemalle, mutta hänelle kerrottiin, että konstaapeli oli ollut oikeassa noudattaessaan menettelyä eikä poistunut paikaltaan!
John Davis oli sillä välin suunnannut Commercial Streetin poliisiasemalle ja tunkeutui sen ovista sisään ja vaati henkeään pidätellen päästä tapaamaan ylempää konstaapelia.
INSPEKTORI CHANDLER SAAPUU
Muutamaa minuuttia myöhemmin komisario Joseph Chandler kiirehti pitkin Commercial Streetiä.
Käännyttyään Hanbury Streetiä pitkin hän tunkeutui pakotetusti katsojien ohi, jotka olivat jo kerääntyneet numeron numero 29 käytävään. Hän määräsi, että ympäristö oli tyhjennettävä kaikista katselijoista, ja lähetti sitten konstaapelin takaisin Commercial Streetin poliisiasemalle ja kehotti tätä tuomaan mahdollisimman paljon vahvistuksia, jotta väkijoukko saataisiin kuriin. Toinen konstaapeli lähetettiin hakemaan tohtori George Bagster Phillips, poliisin kirurgi.
Chandler hankki sitten eräältä naapurilta säkkiä ja peitti sillä ruumiin siihen asti, kunnes poliisikirurgi saapui.
DR BAGSTER PHILLIPS SAAPUU
Kun Phillips saapui paikalle noin kello 18.00, hänellä oli jo säkki.30am oli väkijoukkoa talon ulkopuolella jo useita satoja.
Katsomalla ohimennen ruumista alaspäin hänelle oli enemmän kuin selvää, että nainen oli lääketieteellisen avun ulottumattomissa.
Hänen todistuksensa tutkinnassa muisteli näkemäänsä:-
”Vasen käsi oli asetettu vasemman rinnan yli. Jalat oli vedetty ylös, jalat lepäsivät maassa ja polvet kääntyivät ulospäin. Kasvot olivat turvonneet ja kääntyneet oikealle puolelle. Kieli työntyi etuhampaiden väliin, mutta ei huulten ulkopuolelle. Kieli oli ilmeisen paljon turvonnut. Etuhampaat olivat täydelliset ensimmäiseen poskihampaaseen asti, ylhäältä ja alhaalta, ja ne olivat hyvin hienot hampaat. Ruumis oli hirvittävän runneltu… raajojen jäykkyys ei ollut merkittävää, mutta oli ilmeisesti alkamassa. Hän huomasi, että kurkku oli leikattu syvältä; ihon läpi tehdyt viillot olivat särmikkäitä ja ulottuivat aivan kaulan ympärille…Kyseisen ja seuraavan pihan välissä olevassa puupaletissa oli nähtävissä veritahroja, jotka vastasivat vainajan pään paikkaa, jossa vainaja makasi. Nämä olivat noin 14 tuuman korkeudella maasta ja välittömästi sen kohdan yläpuolella, jossa kaulan veri oli.”
Myöhemmin samana päivänä ruumiinavaus paljastaisi, että murhaaja oli taitavasti leikannut Annie Chapmanin kohdun irti ja häipynyt sen kanssa.
Mutta tuohon aamuyön tunteeseen tohtori Phillips ei enää voinut tehdä paikan päällä juuri mitään, joten todettuaan naisen kuolleeksi hän määräsi, että hänet vietiin Whitechapelin työväentalon sairaalaan, joka sijaitsi Eagle Streetillä Old Montague Streetin varrella.
RUUMU KULJETETETTIIN MURHATALOON
Kiihdytetyn väkijoukon seuratessa kolhiintunut arkku kannettiin rakennuksesta ja asetettiin poliisin ambulanssiin, joka lähti liikkeelle itään päin pitkin Brick Lane Hanbury Streetiä ja kääntyi sitten oikealle Brick Lanelle.
Hieman ennen seitsemää aamulla se pysähtyi ruumishuoneen porttien eteen, jossa Robert Mann, jonka Mary Nicholsin ruumiin luvaton riisuminen ja peseminen oli epäilemättä vielä tuoreena poliisin mielessä, odotti ottaakseen sen vastaan.
VARTALOON EI SAA KOSKETTAA
Kun komisario Chandler ilmestyi paikalle muutamaa minuuttia myöhemmin, hän vilkaisi Mannia ja teki selväksi, että kukaan ei saisi koskea ruumiiseen ennen kuin tohtori Phillips oli tehnyt ruumiinavauksen.
Tyytyväinen siihen, että hänen ohjeensa oli ymmärretty, Chandler asetti PC Barnesin vastuuseen ja lähti takaisin Commercial Streetin poliisiasemalle. Sekä hän että tohtori Phillips olivat raivoissaan huomatessaan myöhemmin, että kahden tunnin kuluessa hänen lähdöstään kaksi sairaanhoitajaa, jotka olivat toimineet työväentalon holhoojien virkailijan (Clerk of the Workhouse Guardians) ohjeiden mukaisesti, olivat jälleen kerran riisuneet ja pesseet ruumiin, ennen kuin ruumiinavaus voitiin suorittaa.