António Guterres vannoi virkavalansa seuraavana YK:n pääsihteerinä

• 13. joulukuuta 2016
• Kirjastomuistio
• gsclibrary

Ulkomaanpolitiikka & kansainväliset suhteet

12. joulukuuta,kätensä YK:n peruskirjan kopion päällä, Portugalin entinen pääministeri AntónioGuterres vannoi virkavalan tullakseen YK:n yhdeksänneksi pääsihteeriksi. Guterres korvaa eteläkorealaisen Ban Ki-moonin 1. tammikuuta 2017.

António Manuel de OliveiraGuterres syntyi 30. huhtikuuta 1949 (67-vuotiaana) Lissabonissa. Hän opiskeliLiceu Camõesissa, josta hän valmistui vuonna 1965 ja voitti maan parhaana opiskelijana Prémio Nacional dosLiceuksen. Vuonna 1971 hän valmistui Lissabonissa sijaitsevasta InstitutoSuperior Técnicosta, jossa hän opiskeli fysiikkaa ja sähkötekniikkaa. Sen jälkeen hän aloitti akateemisen uran apulaisprofessorina.

Guterres liittyi keskusta-vasemmistolaiseen sosialistiseen puolueeseen (PS) vuonna 1974 sotilasvallankaappauksen jälkeen, joka palautti demokratian Portugaliin (neilikkavallankumous). Toisin kuin monet portugalilaisen sosialistisukupolvensa jäsenet, Guterres kääntyi kuitenkin politiikan puoleen pikemminkin katolisen yhteiskunnallisen toiminnan kuin Salazar-Caetanon autoritaarisen hallinnon (1926-1974) militantin vastustamisen pohjalta. Guterres valittiin Portugalin parlamentin jäseneksi vuonna 1976, ja hän toimi parlamentin jäsenenä 17 vuotta. Tänä aikana hän toimi parlamentin talous-, rahoitus- ja suunnitteluvaliokunnan ja myöhemmin parlamentin aluehallinto-, kunta- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajana. Vuosina 1981-1983 Guterres oli Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen, jolloin hänet valittiin myös väestö-, maahanmuutto- ja pakolaisvaliokunnan puheenjohtajaksi.

Vuonna 1992 hänestä tuli sosialistipuolueen pääsihteeri sen jälkeen, kun sosialistit olivat hävinneet kolmatta kertaa peräkkäin parlamenttivaaleissa (1985, 1987 ja 1991). Vuosina 1995-2002 Guterres toimi Portugalin pääministerinä sosialistien voitettua parlamenttivaalit 1. lokakuuta 1995. Hänen tärkeimmät poliittiset tavoitteensa olivat koulutuksen, sosiaaliturvan ja hallinnon hajauttamisen asettaminen etusijalle.

Lapsuudestaan lähtien Guterres on saanut elantoa ja sosiaalista vastuuntuntoa vahvasta katolisesta uskostaan. Hän luki poikasena kirkossa saarnatuolista. Yliopistossa hän liittyi nuorten katolilaisten kerhoon Grupo da Luziin, jossa hän tapasi isä Vítor Melíciaksen, merkittävän portugalilaisen papin, joka on edelleen läheinen ystävä ja luottamushenkilö.

Guterresilla oli tärkeä rooli, kun hän auttoi turvaamaan Itä-Timorin itsenäisyyden, entisen portugalilaisen siirtomaan, jonka Indonesia oli valloittanut ja miehittänyt. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana vuonna 2000 hän johti Lissabonin toimintasuunnitelman hyväksymistä (10-vuotinen suunnitelma Euroopan talouden kilpailukyvyn lisäämiseksi) ja toimi puheenjohtajana ensimmäisessä Euroopan unionin ja Afrikan välisessä huippukokouksessa.

Guterres on aina ollut kiinnostunut kansainvälisestä näyttämöstä. Hänen pääministerikautensa aikana hän johti Portugalin menestyksekästä pyrkimystä liittyä euroon ja aloitti talouden laajenemisen kauden, joka näkyi Lissabonissa järjestetyssä Expo 98 -tapahtumassa.

Guterresin neuvottelutaidot tulivat ensimmäisen kerran esille, kun hänet valittiin pääministeriksi vuonna 1995. Hänen sosialistihallitukseltaan puuttui neljä paikkaa ehdottomasta enemmistöstä. Ensimmäistä kertaa Portugalin politiikassa hän onnistui pitämään vähemmistöhallituksen virassa koko nelivuotiskauden ajan. Hänet valittiin uudelleen pääministeriksi vuonna 1999, mutta hän jäi yhden paikan päähän enemmistöstä.

PS menestyi huonosti joulukuussa 2001 pidetyissä paikallisvaaleissa, minkä jälkeen hän erosi pääministerin virasta ja ilmoitti eroavansa estääkseen maan vajoamisen poliittiseen suohon. Tämän jälkeen hänen puolueensa hävisi vuonna 2002 José Manuel Durão Barroson sosialidemokraattiselle puolueelle.

Guterress toimi useita vuosia Sosialistisessa Internationaalissa, sosialidemokraattisten puolueiden maailmanlaajuisessa järjestössä, ensin varapuheenjohtajana vuosina 1992-1999 ja sitten puheenjohtajana vuodesta 1999 vuoden 2005 puoliväliin.

Vuodesta 2005 vuoteen 2015 hän toimi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettuna, ja tänä aikana hän johti UNHCR:n perusteellista rakenneuudistusta, joka lisäsi järjestön tehokkuutta ja hätäapukykyä. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toiminnan määrä kolminkertaistui hänen toimikautensa aikana sen jälkeen, kun otettiin käyttöön tarveperusteinen budjetointi ja konfliktien ja vainon vuoksi siirtymään joutuneiden ihmisten määrä kasvoi. Guterresin toimikautta leimasivat suurimmat pakolaiskriisit vuosikymmeniin, erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktit, mutta myös Etelä-Sudanin, Keski-Afrikan tasavallan ja Jemenin kriisit. Tuona aikana hän vetosi toistuvasti läntisiin valtioihin, jotta ne tekisivät enemmän auttaakseen konflikteja pakenevia pakolaisia.

Tausta:

• saatavissa kirjaston kokoelmasta: La protection des réfugiés en droit international
  suomentajina Erika Feller, Volker Türk ja Frances Nicholson; Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu; esipuhe António Guterres
• Virkavalansa vannoen António Guterres lupaa työskennellä rauhan, kehityksen ja uudistetun Yhdistyneiden kansakuntien puolesta
  M. Guterresin virkavala
  uutiset keskittyvät M. Guterresiin