Antarktiksen ruoho menestyy muuttuvassa ilmastossa
31 March, 2011
Yksi Etelämantereella kasvava kasvilaji näyttää menestyvän brittiläisen tutkijaryhmän mukaan. Etelämantereen hiusruoho (Deschampsia antarctica) imee orgaanista typpeä maaperästä tehokkaammin kuin sammalet, joiden rinnalla se elää. Tämä havainto vaikuttaa typen kiertokulun ymmärtämiseen, ja se julkaistaan tällä viikolla Nature-sarjaan kuuluvan Nature Climate Change -lehden ensimmäisessä numerossa.
Näytteet kerättiin jäätä vailla olevilta alueilta, jotka ympäröivät British Antarctic Survey’n (BAS) Signyn tutkimusasemaa Antarktiksen eteläpuolisessa osassa.
Erikoistutkimuksen pääkirjoittaja, tohtori Paul Hill Bangorin yliopistosta, sanoi,
>
”Ajattelemme Etelämannerta lumen ja jään maana. Mutta kesällä Etelämantereen niemimaalla ja mantereen jäätynyttä keskiosaa ympäröivillä saarilla lumi sulaa, ja monet alueet vihertävät sammaleiden ja kahden kotoperäisen kukkakasvilajin peittämänä. Koska kesäilman lämpötila on noussut merellisellä Etelämantereella noin 1 °C:n verran viimeisten 50 vuoden aikana ja Etelämantereen kesät ovat pidentyneet ja lämmenneet, yksi näistä kukkivista kasveista, Etelämantereen hiusruoho (Deschampsia antarctica), on levinnyt yhä laajemmalle.”
Tekijä ja päätutkija professori Davey Jones Bangorin yliopistosta sanoi,
”Kasvit tarvitsevat typpeä menestyäkseen. Etelämantereen rannikolla suuri osa typestä on lukittunut maaperän orgaaniseen ainekseen, joka on kylmissä olosuhteissa hajonnut hitaasti. Sitä on nyt enemmän saatavilla lämpötilojen noustessa.”
Kasvit imevät typpeä orgaanisesta aineesta, joka hajoaa vaiheittain muodostaen peptidejä, aminohappoja ja sitten epäorgaanista typpeä. Tutkimusryhmä teki havainnon, että Etelämantereen hiusruoho käyttää juuriaan typen saamiseksi suoraan peptideinä, jolloin se ohittaa viimeisen vaiheen ja käyttää lyhyempää sekvenssiä. Ruiskuttamalla jäljitettävää typpiainetta Antarktiksen hiusruohon alla olevaan maaperään ryhmä seurasi sen imeytymistä kasviin.
BAS:n kirjoittaja Kevin Newsham sanoi,
”Näillä löydöksillä on vaikutuksia kaukana Etelämantereen ulkopuolella. Jos lauhkean ja trooppisten alueiden kasvien juurien havaitaan johdonmukaisesti imevän orgaanista typpeä tällä tavoin, sillä voi olla vaikutuksia maatalouden hallintaan tulevaisuudessa.”
Lopetus
Tohtori Paul Hill vieraili BAS:n Signyn tutkimusasemalla vuonna 2009. Vierailun rahoitti Natural Environment Research Council, ja se on osa Antarctic Funding Initiative -aloitetta, jossa yliopistotutkijat voivat hakea kenttätyötä Etelämantereella BAS:n kanssa.
British Antarctic Survey (BAS), joka on osa Natural Environment Research Councilia, tekee maailman johtavaa monitieteistä tutkimusta napa-alueilla. Sen ammattitaitoinen tiede- ja tukihenkilöstö, joka toimii Cambridgessa, Etelämantereella ja arktisella alueella, tekee yhteistyötä tuottavaa taloutta tukevan ja kestävää maailmaa edistävän tutkimuksen aikaansaamiseksi. Sen lukuisat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet, johtava asema Etelämanner-asioissa ja erinomainen infrastruktuuri auttavat varmistamaan, että Yhdistynyt kuningaskunta säilyttää johtavan asemansa maailmassa. BAS:llä on yli 450 työntekijää, ja sillä on viisi tutkimusasemaa, kaksi kuninkaallista tutkimusalusta ja viisi lentokonetta Etelämantereella ja sen ympäristössä.
Tutkijat, jotka haluavat tehdä kenttätyötä Etelämantereella BAS:n kanssa, voivat tutustua rahoituksen hakemiseen osoitteessa: http://www.antarctica.ac.uk/afi/