Antibiootti ei tehoa paremmin yskään ja komplisoitumattomiin rintatulehduksiin kuin ei lääkitystä

Amoksisilliini, antibiootti, jota lääkärit usein määräävät komplisoitumattomien rintatulehdusten, kuten keuhkoputkentulehduksen, aiheuttamaan jatkuvaan yskään, ei lievitä oireita tehokkaammin kuin ei lääkitystä, ei edes vanhemmilla potilailla. Tähän tulokseen päädyttiin suurimmassa tähän mennessä tehdyssä satunnaistetussa lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa, joka koski alempien hengitysteiden infektioiden hoitoon käytettäviä antibiootteja.

Tutkimus, jota johti Southamptonin yliopisto Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kuuluu GRACE-konsortioon (Genomics to Combat Resistance against Antibiotics in Community-acquired LRTI in Europe), ja sitä rahoitti Euroopan yhteisön kuudes puiteohjelma.

Tuloksia käsittelevä artikkeli ilmestyy 19. joulukuuta The Lancet Infectious Diseases -lehden verkkonumerossa.

Ensimmäinen kirjoittaja Paul Little, Southamptonin perusterveydenhuollon tutkimuksen professori, sanoo lausunnossaan:

”Potilaat, joille annetaan amoksisilliinia, eivät toivu paljon nopeammin tai heillä ei ole merkittävästi vähemmän oireita.”

Itse asiassa, hän lisää, amoksisilliinin käyttäminen sellaisten hengitystieinfektiopotilaiden hoitoon, joilla ei ole keuhkokuumetta, voisi olla tehotonta ja jopa vahingoittaa heitä.

”Antibioottien liikakäyttö, jota hallitsee perusterveydenhuollon lääkemääräykset, erityisesti silloin, kun ne ovat tehottomia, voi johtaa sivuvaikutuksiin, kuten ripuliin, ihottumaan, oksenteluun ja resistenssin kehittymiseen”, hän selittää.

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC, European Centre for Disease Prevention and Control) julkaisi hiljattain julkilausuman, jossa todetaan, että antibioottiresistenssi pysyy edelleen suurena uhkana kansanterveydelle eri puolilla maapalloa, ja että suurimmaksi osaksi syynä on antibioottien väärä käyttö.

Rintatietulehdukset, jotka tunnetaan myös nimellä alempien hengitysteiden infektiot (LRTI), ovat yksi yleisimmistä akuuteista sairauksista, joita hoidetaan perusterveydenhuollossa kehittyneissä maissa.

Siitä, pitäisikö LRTI:itä, erityisesti iäkkäillä ihmisillä, hoitaa antibiooteilla, on paljon kiistaa, varsinkin kun virusten ajatellaan aiheuttavan suurimman osan näistä infektioista, ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ristiriitaisia tuloksia.

Tuore tutkimus, joka esiteltiin CHEST 2012 -tapahtumassa, American College of Chest Physicians -järjestön vuosikokouksessa, viittaa myös siihen, että antibiootit eivät ole menestyksekkäitä lasten flunssasta johtuvan yskän hoidossa.

Tähän viimeisimpään GRACE-tutkimukseen tutkijat rekrytoivat 2 061 aikuista, jotka olivat käyneet perusterveydenhuollon vastaanotoilla ja joilla oli ollut suoraviivaisia lieviä rintatulehduksia. Vastaanotot sijaitsivat 12 Euroopan maassa:

Osallistujille määrättiin satunnaisesti joko amoksisilliiniä tai lumelääkettä, joka otettiin kolme kertaa päivässä seitsemän päivän ajan.

Määräyksen antaneet yleislääkärit arvioivat potilaidensa oireet tutkimusjakson alussa, ja potilaat täyttivät myös päiväkirjaa päivittäisistä oireistaan.

Analysoidessaan näitä tietoja tutkijat havaitsivat, että amoksisilliini- ja plaseboryhmien välillä ei ollut juurikaan eroa siinä, kuinka vakavia oireet olivat tai kuinka kauan ne kestivät.

Jopa yli 60-vuotiailla, joilla ei ollut muita sairauksia, antibiootit näyttivät tarjoavan vain vähän hyötyä plaseboon verrattuna.

Antibioottiryhmän potilaat raportoivat huomattavasti enemmän haittavaikutuksia, kuten ihottumaa, pahoinvointia ja ripulia.

Tutkijat päättelivät kuitenkin, että vaikka suurin osa ihmisistä näyttäisi paranevan itsestään, on pieni määrä potilaita, jotka hyötyvät antibiooteista, ja ”haasteena on edelleen tunnistaa nämä yksilöt”, Little sanoo.

Oheisessa kommentissa Philipp Schuetz Baselin yliopistosta Sveitsistä toteaa:

”Little ja kollegat ovat tuottaneet vakuuttavia tietoja, joiden pitäisi kannustaa perusterveydenhuollon lääkäreitä pidättäytymään antibioottihoidosta matalan riskin potilailla, joilla ei epäillä keuhkokuumetta.”

Hänen mukaansa kysymys on kuitenkin edelleen siitä, voidaanko tätä ”yhden koon lähestymistapaa” parantaa entisestään”.

Hän ehdottaa, että ehkä yksi tapa välttää antibioottien ”myrkylliset vaikutukset ja kustannukset” ja ”resistenssin kehittyminen muilla potilailla” olisi testata ”bakteeri-infektion spesifisiä biomarkkereita verestä”, jotta voitaisiin ”tunnistaa ne harvat yksilöt, jotka hyötyvät antibiooteista, vaikka keuhkokuumetta ei näennäisesti olekaan”.

Kirjoittanut Catharine Paddock PhD