Antikolinergiset lääkkeet liittyvät dementiaan iäkkäissä väestöryhmissä

Erityyppisten antikolinergisten lääkkeiden altistuminen liittyi merkittävästi lisääntyneeseen dementian riskiin 55-vuotiailla tai sitä vanhemmilla henkilöillä laajassa farmakoepidemiologisessa tutkimuksessa.

Nainen valmistautuu ottamaan kourallisen pillereitä. Ocskaymark/Thinkstock

Tässä tutkimuksessa arvioitiin kumulatiivisen antikolinergisten lääkkeiden käytön ja dementiariskin välistä yhteyttä laajassa, edustavassa brittiläisessä populaatiossa, kirjoitti tohtorikoulutettava Carol A. C. Coupland Nottinghamin (Englanti, Nottinghamin yliopisto) primaarihoidon laitokselta ja kollegat. Tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Tutkijat tekivät laajan sisäkkäisen tapaus-verrokkitutkimuksen, johon osallistui 58 769 dementiapotilasta ja 225 574 vastaavaa kontrollihenkilöä englantilaisesta QResearch-tietokannasta. Jokainen tutkimukseen osallistuja sovitettiin viiteen kontrolliin erilaisten ominaisuuksien, kuten sukupuolen, iän ja kalenteriajan perusteella.

Lääkealtistuksen mittaamiseen käytettiin reseptitietoja, jotka liittyivät 56:een eri lääkkeeseen, joilla on voimakkaita antikolinergisiä ominaisuuksia, mukaan lukien psykoosilääkkeet, virtsankarkailunestolääkkeet, epilepsialääkkeet, parkinsonlääkkeet ja masennuslääkkeet. Tutkimustiedot analysoitiin vuosina 2016-2018.

”Ensisijainen altistuminen oli antikolinergisten lääkkeiden standardoidut kokonaisvuorokausiannokset (TSDD), jotka määrättiin 1-11 vuotta ennen dementian diagnoosipäivää tai vastaavaa päivämäärää yhteensovitetuissa kontrolleissa”, kertoi tri. Coupland kollegoineen kirjoitti.

Analyysin jälkeen tutkijat havaitsivat, että altistuminen psykoosilääkkeille (mukautettu odds ratio, 1,70), virtsarakon antimuskariinilääkkeille (aOR, 1,65), epilepsialääkkeille (aOR, 1,39), antiparkinson-lääkkeille (aOR, 1,52) ja masennuslääkkeille (1,52) ja masennuslääkkeille (1,52) oli altistumista.29) oli yhteydessä lisääntyneeseen dementiariskiin sen jälkeen, kun sekoittavat tekijät oli korjattu.

”Yhteydet olivat vahvempia tapauksissa, joissa diagnoosi oli tehty ennen 80 vuoden ikää”, tutkijat totesivat.

Mutta antihistamiini-, antivertigo-/antimetikkalääkkeisiin, luurankolihasrelaksantteihin, ruoansulatuskanavan kouristuslääkkeisiin, rytmihäiriölääkkeisiin ja keuhkoputkia laajentaviin antimuskariini-antikolinergisiin lääkeaineisiin ei liittynyt lisääntynyttä riskiä sairastua dementiaan.

Yksi tutkimuksen keskeiseksi rajoitteeksi muodostui lääkityksen vaatimustenmukaisuuden arvioimatta jättäminen, mikä saattoi altistumisen virheelliseen luokitteluun johtaa. Tohtori Coupland ja kollegat myönsivät, että tämä saattoi aliarvioida joitakin lääkitysaltistukseen liittyviä yhteyksiä.

Dementian voimakkaampi riski, joka havaittiin henkilöillä, jotka olivat sairastuneet dementiaan ennen 80 ikävuotta, ”viittaa siihen, että antikolinergisiä lääkkeitä olisi määrättävä varoen keski-ikäisille ja iäkkäämmille ihmisille”, he päättelivät.

Yksi kysymykseksi tämän tutkimuksen perusteella jää, ovatko antikolinergiset lääkkeet Alzheimerin taudin ja siihen liittyvien dementioiden selkeä muokattavissa oleva riskitekijä, Noll L. Campbell, PharmD, Purdue Universitystä, West Lafayette, Ind, ja kollegat kirjoittivat tohtori Couplandin ja kumppaneiden tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa (JAMA Intern Med. 2019 Jun 24. doi: 10.1001/jamainternmed.2019.0676).

Vaikka tälle yhteydelle on ehdotettu farmakologista perustaa, syy-yhteyttä ei ole vielä osoitettu prospektiivisten satunnaistettujen tutkimusten avulla. Tämänhetkinen oletus on, että antikolinergisten lääkkeiden määräämisen lopettaminen saattaa vaikuttaa myönteisesti koliinergiseen neurotransmissioon tietyillä aivoalueilla, mikä voisi johtaa kognitiivisen toiminnan paranemiseen ja vähentää todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin ja siihen liittyviin dementioihin, he kirjoittivat pääkirjoituksessa.

Joidenkin antikolinergisten lääkkeiden käytön lopettaminen voi kuitenkin aiheuttaa muita riskejä, kuten kivun tai masennusoireiden pahenemista, akuuttihoitopaikkojen käytön lisääntymisen ohella. Tämän vuoksi tarvitaan korkealaatuisia, hyvin suunniteltuja, satunnaistettuja tutkimuksia, jotta antikolinergisten lääkkeiden lopettamisen pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin ymmärtää paremmin. Nämä tutkimukset auttaisivat tiedottamaan lääkäreille, potilaille ja poliittisille päättäjille reseptivapaiden interventioiden riskeistä ja hyödyistä, tohtori Campbell ja kirjoittajat totesivat.

Tutkimusta tukivat National Institute for Health Research ja Nottinghamin yliopisto. Kirjoittajat ilmoittivat taloudellisista sidonnaisuuksista ClinRisk Ltd:hen. Pääkirjoituksen kirjoittajat ilmoittivat saaneensa tukea National Institute on Agingilta ja Agency for Healthcare Research and Qualityltä. Tohtori Campbell ilmoitti saaneensa henkilökohtaisia palkkioita Astellas Pharma US:lta.