Antraaliset pseudokystat

Antraaliset pseudokystat havaitaan usein panoraamaröntgenkuvissa rutiinitutkimusten yhteydessä. Syynä on usein tulehduksellinen infiltraatti, joka aiheuttaa poskiontelon limakalvon ärsytystä. Ne ovat yksi viidestä yleisimmästä satunnaislöydöksestä kartiokeilatietokonetomografiassa.1

Se on raportoitu, että pseudokystia löytyy jopa 14 %:lta väestöstä.2 Antraaliset pseudokystat muodostuvat tulehduksellisesta seroosisesta eksudaatista, joka kerääntyy poskiontelon limakalvon alapuolelle muodostaen kuppimaisen tai sessiilimäisen kohouman, jolla on heikosti röntgensäteilyä läpäisemätön ja hyvin rajautuva kuppimaisen näkymä. Vaikka syytä ei ole lopullisesti vahvistettu, antraaliset pseudokystat on yhdistetty allergioihin, hengitystie- ja virusinfektioihin sekä pakkoilman lämmitykseen (kuva 1).2

Kuva 1: Hyvin ympyröity, oireeton, lievästi röntgensäteilyä läpäisemätön massa sinusontelossa, joka kuvaa antraalista pseudokystaa. Kuva Shawn Adibi, DDS, MEd, FAAOM.

Pseudokystat eivät ole epiteelivuorattuja; todelliset kystat ovat aina epiteelivuorattuja. Todellisen kystan muodostumisessa on mukana tulehdus, kuten selluloosan infektio. Epiteeli alkaa lisääntyä, muodostaa erillisen kystan ja sulkeutuu lopulta ympäröivästä kudoksesta. Kystan luumen eli keskus täyttyy nesteellä kystan ytimessä vallitsevan osmoottisen paineen vuoksi. Kystan kalvo päästää nestettä kystan ytimeen tasoittaakseen osmoottisen paineen ympäröivän kudoksen paineen kanssa, ja kysta jatkaa laajenemistaan.3

Antraaliset pseudokystat eivät sen sijaan ole todellisia kystia, eikä niihin usein liity kliinisiä oireita. Antraaliset pseudokystat syntyvät poskiontelon pohjasta ja muodostuvat limakalvon alle, mutta niitä ei ympäröi epiteeli, kuten todellista kystaa ympäröisi. Termi pseudokysta voidaan sekoittaa diagnostisiin termeihin sinus mucocele ja sinus retention cysta.3

Vuonna 2014 tehdyssä oikomishoitopopopulaatiota koskeneessa tutkimuksessa todettiin 427 koehenkilön kartiokeilatietokonetomografiakuvauksessa 842 satunnaislöydöstä, joista eniten jäi huomaamatta löydöksiä nenänielusta ja nenän sivuonteloiden sivuonteloista.4 Kirjoittajat kehottavat kiinnittämään huomiota lisäkoulutuksen tarpeeseen, jotta voidaan entistä paremmin tunnistaa satunnaislöydökset, ja jotta voidaan huomioida ne heti, kun niitä esiintyy. Usein kiinnostavat alueet eivät näy selvästi tai niitä ei ehkä pidetä merkityksellisinä. Kirjoittajat suosittelevat ammattitaitoa kaikenlaisten röntgenkuvien tulkinnassa.

Kliinikko saattaa sekoittaa antraalisen pseudokystan ei-odontogeeniseen kystaan, odontogeeniseen kystaan (kuten dentigeroottiseen kystaan, odontogeeniseen keratokystaan tai jäännöskystaan) tai tulehdukselliseen leesioon (kuten radikulaariseen kystaan, odontogeeniseen kasvaimeen tai ei-odontogeeniseen kasvaimeen). Kun löydös nähdään panoraamakuvasta, seuraava vaihe on hankkia periapikaalinen kuva kyseisestä alueesta. Alueella mahdollisesti olevien hampaiden elinvoimaisuus on määritettävä, ja restauroimattomien hampaiden, joissa ei ole viitteitä pulpali- tai parodontiittisairaudesta, on oltava elinvoimaisia, jos kyseinen alue on ei-hammasperäinen antraalinen pseudokysta, ja niiden avulla on voitava sulkea pois muut entiteetit joissakin tapauksissa. Jos kokonaisuuden sijainti tai esiintyminen on kuitenkin kyseenalainen, tarvitaan yleensä lisätutkimuksia, kuten kehittynyttä kuvantamista, biopsiaa tai ohutneulanäytteenottoa. Lähetteen antaminen suukirurgille tai korva- ja nielulääkärille olisi aiheellista.5,6

Kuten sanonta kuuluu, ”silmä ei näe sitä, mitä mieli ei tunne”, ja ellei sinua ole koulutettu näkemään antraalista pseudokystaa, saatat jättää sen huomaamatta tai erehtyä luulemaan sitä joksikin muuksi entiteetiksi. Kun se löydetään epähuomiossa, diagnoosiin on aina pyrittävä.

Kuten aina, kysykää hyviä kysymyksiä ja kuunnelkaa aina potilaitanne.

1. Edwards R, Altalibi M, Flores-Mir C. The frequency and nature of incidental findings in cone-beam computed tomographic scans of the head and neck region: Systemaattinen katsaus. J Am Dent Assoc. 2013;144(2):161-170.
2. Neville BW, Damm DD, Allen CM, Chi AC. Oral and Maxillofacial Pathology. 4th ed. Philadelphia, PA: Saunders; 2015.
3. DeLong L, Burkhart NW. Yleinen ja suun patologia hammashygienistille. 3rd ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins; 2019.
4. Edwards R, Alsufyani N, Heo G, Flores-Mir C. The frequency and nature of incidental findings in large-field cone beam computed tomography scans of an orthodontic sample. Prog Orthod. 2014;15(1):37.
5. Sette-Dias AC, Naves MD, Mesquita RA, Abdo EM. Antraalisen pseudokystan erotusdiagnostiikka. Tapausselostus. Stomatologija. 2013;15(3):92-94.
6. Adibi SS, Johnson CD, Mukherji G, Ogbureke EI. Kuukauden suu- ja leukapatologinen tapaus: Antraalinen pseudokysta. Tex Dent J. 2015;132(4):240,272-273.

Nancy W. Burkhart, EdD, MEd, BSDH, AFAAOM, toimii apulaisprofessorina Teksasin A&M-yliopiston hammaslääketieteellisen korkeakoulun parodontologian-stomatologian laitoksella. Tohtori Burkhart on kansainvälisen Oral Lichen Planus Support Group -ryhmän (dentistry.tamhsc.edu/olp) perustaja ja toinen kirjoittaja teoksessa General and Oral Pathology for the Dental Hygienist, jonka kolmas painos on ilmestynyt. Hänelle myönnettiin American Academy of Oral Medicine -akatemian affiliate fellow -asema vuonna 2016. Hänelle myönnettiin vuoden hammaslääketieteen ammattilainen -palkinto vuonna 2017 kansainvälisen pemfigus- ja pemfigoidisäätiön kautta, ja hän on vuoden 2017 Sunstar/RDH Award of Distinction -palkinnon saaja. Häneen voi ottaa yhteyttä osoitteessa [email protected].
.