Anubis – syntytarina, voimat, symbolit ja merkitykset

Muinainen egyptiläinen jumala Anubis, hautajaisten ja balsamoinnin jumala

Tuhansien vuosien ajan muinaiset egyptiläiset palvoivat Anubiksen-nimellä tunnettua sakaalinpääjumalaa. Alun perin Anubista kunnioitettiin kuolleiden jumalana. Kun hän oli palauttanut Osiriksen ruumiin täyteen terveyteen, Osirikselle annettiin kuolleiden jumalan kunniatitteli. Näin ollen Anubiksen rooli keskittyi balsamointiin, muumioitumiseen ja hautajaisriitteihin.

Objektiivisena ja puolueettomana jumalana Anubis seisoi vartijana manalan porteilla ja ohjasi kuolleiden sieluja, kun ne etenivät tuomittaviksi. Joidenkin muinaisegyptiläisten myyttien – erityisesti Vanhan valtakunnan ajalta peräisin olevien – mukaan Anubis on yhtä vanha kuin itse aika. Hänellä oli merkittävä asema egyptiläisessä panteonissa, koska hän pystyi toimimaan siltana elämän ja kuoleman välillä.

Kuka Anubis oikeastaan oli? Miten hänen syntytarinansa ja kuvauksensa ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Alla olevassa artikkelissa mennään pintatason myyttejä pidemmälle ja tutkitaan Anubiksen, egyptiläisen balsamointi- ja hautajaisjumalan, alkuperätarinaa, voimia, symboleja ja merkitystä.

Lisätietoa:

• Vanha egyptiläinen jumalatar Pähkinä: Sukupuu, kuvaukset, symbolit, & voimat
• Mitä tahansa, mitä tarvitsee tietää Sobekista – krokotiilipäisestä jumalasta
• Sekhmet: Anubiksen syntytarina

  Anubiksen syntytarinoita on periaatteessa kaksi. Ensimmäinen ja vähemmän suosittu kertomus Anubiksen syntymästä kertoo, että Anubis oli itse Ra:n (myös Ammon-Ra, auringonjumala) poika. Tässä tarinassa Anubiksen äiti on jumalatar Hesat. Ja aina aikojen alusta lähtien Anubiksen tehtävänä oli auttaa kadonneita sieluja pääsemään oikeaan määränpäähänsä manalaan. Ennen Anubista muinaiset egyptiläiset palvoivat esidynastisella (ennen vuotta 3100 eaa.) ja vanhan valtakunnan (n. 2686 – n. 2134 eaa.) aikakaudella sakaalijumalaa nimeltä Wepwawet (Upuaut). Muinaisten egyptiläisten silmissä tämä Anubiksen versio oli aina ollut aina läsnä oleva jumala tuonpuoleisessa. Hänellä oli valtava kultillinen kannattajakunta ja erittäin kunnioitettavat papit kaikkialla muinaisessa Egyptissä.

  Toinen alkuperätarina, joka on kiistatta suositumpi ja uudempi, voidaan jäljittää jumalten ja jumalattarien toiseen sukupolveen Egyptin keskimmäisen valtakunnan aikana (n. 21 eaa. – 17 eaa.). Tässä kertomuksessa Anubiksen vanhemmat ovat jumala Osiris ja jumalatar Nephthys. Se alkaa, kun Nephthys pelaa Osiriksen kanssa petollista peliä esiintymällä tämän vaimona/sisarena, jumalattarena Isis. Tämän petoksen tuloksena syntyy lapsi, josta tulee myöhemmin Anubis. Anubiksen syntymän jälkeen Isis armahtaa sisarensa Nephthysin ja päättää kasvattaa Anubiksen omana lapsenaan.

  • Anubiksen merkitys ja epiteetti
  • Kuinka Anubis tuli Osiriksen avuksi
  • Anubis esittelee muinaisille egyptiläisille muumioinnin
  • Milloin Anubis menetti tittelinsä ”kuolleiden jumalana”
  • Miksi Anubiksen papit pukeutuivat leopardin nahkoihin?
  • Anubiksen merkitys muinaisessa Egyptissä
  • Miksi Anubiksella on sakaalin pää?
  • Miksi Anubis on tummaihoinen?
  • Anubiksen palvontapaikat
  • Miten muinaiset egyptiläiset rukoilivat Anubista?
  • Jumala Anubiksen kuvat ja symbolit
  • Major Anubis Facts

  Anubiksen merkitys ja epiteetti

  Sana ”Anubis” on itse asiassa kreikan kielen sana. Egyptiläinen sana ”Anubikselle” on ”Anpu” tai ”Inpu”. Muinaisessa Egyptissä sana ”Anpu” tarkoitti ”rappeutumista ja kuolemaa”. Se on myös merkinnyt pimeyttä ja mustaa sekä salaperäisyyttä.

  Anubista pidettiin Nekropoliksen (paikka, jossa säilytettiin kuolleita – hautausmaa) herrana. Siksi häntä kunnioitettiin ”pyhän maan herrana” (”nub-tA-djser”). Monien silmissä pyhä maa viittasi paikkaan, jonne joku meni eikä koskaan palannut – aivan kuten kuolleiden maa.

  Vain Anubis tiesi, mitä kuoleman jälkeen oli. Siksi hän oli se, joka opasti muinaisia egyptiläisiä siinä, miten heidän tulisi balsamoida ja haudata kuolleensa varmistaakseen turvallisen kulun tuonpuoleiseen. Tämä kävi ilmi muinaisegyptiläisestä kirjasta, ”Kuolleiden kirjasta”.

  Tämän valtavan roolinsa vuoksi, joka hänellä oli kuolemanjälkeisessä elämässä, hän ansaitsi lisää arvonimiä, kuten esim: ”Hän, joka on balsamointipaikalla” ja ”Salaisuuksien mestari”.

  Kuinka Anubis tuli Osiriksen avuksi

  Osiris oli muinaisten egyptiläisten suosikki ja kunnioitetuin jumala. Usein veljensä Setin (Setin) harmiksi ja kateudeksi egyptiläiset palvoivat Osirista, koska hän siunasi heitä runsailla satovuosilla. Osirikseen liitettiin kaikki myönteinen. Egyptiläiset julistivat Osiriksen muinaisen Egyptin suojelijaksi. Häntä pidettiin myös Egyptin ensimmäisenä faaraona.

  Toisaalta Setiä pidettiin pahana aavikkojumalana, joka asui valtakunnan punaisen kuumilla aavikkoalueilla. Egyptiläiset pelkäsivät häntä, koska hän oli aina tuhoamassa ja aiheuttamassa kaaosta. Myrskyt ja nälänhädät liitettiin usein Setin syyksi.

  Täysin mustasukkaisuudesta ja vihasta Set toteutti palatsivallankaappauksen ja pakotti Osiriksen pois valtaistuimeltaan. Set tappoi veljensä Osiriksen ja leikkasi tämän ruumiin useisiin palasiin ennen kuin hän hajotti palaset Niiliin.

  Murtuneena ja surullisena Osiriksen vaimo Isis pyysi Anubiksen apua Osiriksen kokoamiseksi. Sakaalijumala Anubis onnistui palauttamaan Osiriksen ruumiin. Tämän jälkeen Isis lausui sarjan loitsuja ja herätti Osiriksen henkiin. Osiris jäi kuitenkin manalaan kuolleiden herraksi.

  Egyptiläisen mytologian mukaan Osiris meni kuoleman tuolle puolen ja astui paratiisiin. Osiriksen kuoleman voiton seurauksena Ra – jumalten kuningas – nosti Osiriksen alamaailman/jälkimaailman herran asemaan.

  Osiriksen ollessa täysin palautettu ja palvellessa alamaailman herrana Anubis saattoi nyt keskittyä balsamointiin, hautajaisriitteihin ja hautojen tai hautausmaiden suojelemiseen. Anubiksen tehtävänä oli myös ohjata kuolleet sielut Osiriksen polulle. Ennen kohtaamistaan Osiriksen kanssa kuolleiden olisi pitänyt läpikäydä alamaailman tuomareiden raati.

  Anubis esittelee muinaisille egyptiläisille muumioinnin

  

  Taulu, jossa Anubis huolehtii ruumiista muumiointimenettelyn aikana

  Sitä, mitä Anubis teki entisöintiä suorittaessaan, pidettiin ensimmäisenä muumiointitapahtumana, joka Egyptissä koskaan tehtiin. Mumifiointi- ja hautajaisseremonioiden seurauksena Osiris pystyi kulkemaan manalan läpi ilman vaikeuksia.

  Es uskotaan, että jos Anubis ei olisi mumifioinut Osiriksen ruumista, Osiris olisi kadonnut olemattomiin. Tämän vuoksi muinaiset egyptiläiset pitivät aina huolen siitä, että heidän vainajansa muumioitiin, muuten vainajan oli vaikea päästä tuonpuoleiseen.

  Milloin Anubis menetti tittelinsä ”kuolleiden jumalana”

  Muinainen Egypti kunnioitti pitkään Anubista kuolleiden jumalana. Tarina kuitenkin kertoo, että kun Anubis palautti Osiriksen, Osiris kruunattiin kuolleiden herraksi. Tämä muutos tapahtui Keskisen valtakunnan aikakauden (21 eaa. – 17 eaa.) tienoilla. Anubis hyväksyi nämä muutokset kuuliaisesti. Näin hän saattoi jopa keskittyä muihin tehtäviinsä balsamoinnin, hautajaisten ja hautausmaiden jumalana.

  Miksi Anubiksen papit pukeutuivat leopardin nahkoihin?

  Set, joka tajusi Anubiksen tekemän hyvän työn Osiriksen palauttamiseksi, muuttui pantteriksi ja yritti hyökätä Osiriksen ruumiin kimppuun. Anubis pysyi pystyssä ja suojeli Osiriksen ruumista. Set pakeni paikalta häntä koipien välissä. Mutta ennen kuin Set ehti paeta, Anubis arpeutti pantterin ja loi näin leopardin nahassa näkyvät pilkut. Siitä lähtien muinaisessa Egyptissä hautauksista ja muumioitumisesta vastaavat papit alkoivat pukeutua leopardinnahkaan aina, kun he suorittivat hautajaisriittejä.

  Anubiksen merkitys muinaisessa Egyptissä

  Kuoleman vääjäämättömyyden vuoksi elävät pelkäsivät Anubista jonkin verran. Pelko johtui enemmän tai vähemmän siitä, että ihmiset pelkäsivät kuolemaa. Anubista ei pidetty pahana jumalana. Yksinkertaisesti sanottuna Anubiksen tapaaminen merkitsi sitä, että ihminen oli kuollut. Tämän vuoksi muinaiset egyptiläiset laativat useita rukousuhreja Anubikselle. He rukoilivat Anubista opastamaan heitä turvallisesti manalassa, jotta he pääsisivät paratiisiin.

  Muinaiset egyptiläiset kunnioittivat Anubista, koska hän suojeli Osiriksen ruumista Setin jumalan julmilta hyökkäyksiltä. Tämän seurauksena egyptiläiset alkoivat palvoa Anubista hautojen suojelijana epäpuhtailta hengiltä ja eksyneiltä eläimiltä. Ei ollut esimerkiksi harvinaista, että aavikon tai villieläimet, esimerkiksi villikoirat ja sakaalit, kaivautuivat mataliin kaivettuihin hautoihin ja herkuttelivat kuolleiden ruumiilla.

  Anubista kutsuttiin myös torjumaan haudan/haudanryöstäjiä, jotka lähtivät häpäisemään vainajien hautoja. Anubista esittäviä veistoksia, maagisia loitsuja ja maalauksia sijoitettiin hautaan varjelemaan nekrofiliaa harrastavia henkilöitä.

  Miksi Anubiksella on sakaalin pää?

  

  Anubiksen, hautajaisten ja balsamoinnin jumalan, sakaalin pää

  Koska haudoille ja hautakammioihin ei ollut harvinaista joutua harhailevien eläinten hyökkäysten kohteeksi erityisesti mataliin kaivetuissa haudoissa, egyptiläiset uskoivat, että tarjoamalla rauhantarjouksia näille sakaaleille rakkaidensa ruumiit säästyisivät. Tämän assosiaation seurauksena muinaiset egyptiläiset alkoivat luonnollisesti nähdä Anubiksen sakaalin pään.

  He uskoivat myös, että kaiverruttamalla/kaiverruttamalla kirouksia hautojen seinämiin, haudanryöstäjät pelästyisivät eivätkä ryöstäisi hautoja. Uskottiin, että Anubis, ”kirousten toimeenpanija”, jakoi hirvittäviä rangaistuksia näille pahantekijöille.

  Miksi Anubis on tummaihoinen?

  Anubis yhdistettiin automaattisesti mätänemiseen ja lahoamiseen, koska hän oli kuoleman, balsamoinnin ja hautaamisen jumala. Toisin sanoen muinaiset egyptiläiset olisivat luultavasti nähneet hänet ja hänen manalansa valottomana, eli pilkkopimeänä ja pimeänä paikkana.

  Lisäksi, koska kuolleiden ruumiit muuttuivat mustiksi hajotessaan, oli luonnollista, että balsamointijumala maalattiin mustaksi taideteoksissa.

  Toinen selitys Anubiksen tummalle iholle tulee Niilistä. Niilin mustat sedimentit olivat egyptiläisille kultaa. Ilman näitä runsaita ravinteita, jotka ylittävät joen rannat, mikään alajuoksulla ei olisi kasvanut. Näin ollen mustaa väriä ei aina yhdistetty johonkin pahaan tai negatiiviseen. Pikemminkin musta väri symbolisoi rikkautta, hedelmällisyyttä ja vaurautta – melkein samanlaista kuin se, minne hyvät sielut menevät viettämään ikuisuutta.

  Musta väri symbolisoi myös jotakin tuntematonta ja salaperäistä eli kuolemaa ja tuonpuoleista elämää.

  Anubiksen palvontapaikat

  Arkeologit uskovat, että Kynopolis (Kynopolis) oli mieluisin paikka, jossa voitiin palvoo Anubista ja uhrata hänelle. Kynopolis sijaitsi Ylä-Egyptissä. Kreikkalaiset kutsuivat sitä ”koirakaupungiksi”.

  Toteuttaessaan rituaaleja ja balsamointiseremonioita Anubiksen papit käyttivät puisia naamioita, jotka olivat sakaalin pään muotoisia.

  Epäilemättä se, että Anubis oli edesmenneen sukulaisesi puolella, merkitsi sitä, että hän pystyi saamaan tarvitsemaansa tukea navigoidakseen tuonpuoleiseen. Siksi Anubiksen pyhäkköjä asennettiin useisiin Egyptin kuuluisiin temppeleihin ja hautakammioihin. Tämä oli ilmeistä Tutankhamonin haudassa, joka löydettiin 4. marraskuuta 1922.

  Sakaali-jumala oli aina läsnä oleva hahmo Hatšepsutin temppelissä Deir el-Bahrissa. Muita merkittäviä Anubiksen palvontakeskuksia olivat Asyut (Lycopolis) ja Hardai.

  Miten muinaiset egyptiläiset rukoilivat Anubista?

  Kaikkeen, mikä liittyi kuolemaan, Anubis oli tavalla tai toisella sekaantunut. Tyypillisen muinaisen egyptiläisen rukous Anubikselle saattoi näyttää jotakuinkin tältä:

  

  Palvonta ja rukous Anubikselle, muinaisen Egyptin muumioitumis- ja hautajaisjumalalle

  Jumala Anubiksen kuvat ja symbolit

  Tyypillisesti Anubis kuvataan hyvin rakennettuna jumalana, jolla on miehen vartalo ja sakaalin pää. Kuten monille muinaisegyptiläisille jumalille ja jumaluuksille, oli ehdottoman tärkeää, että Anubis maalattiin ja veistettiin yli-inhimilliseksi, mistä johtuu hänen voimakas ruumiinrakenteensa. Miten muuten hän olisi voinut suojella hautoja ja hautakammioita haudanryöstäjiltä tai pahoilta hengiltä?

  Toinen erittäin tärkeä seikka Anubiksessa on se, että hänet on kuvattu joko kyyristyneenä sakaalina/koirana tai pystyssä seisovana. Hänen käsissään olisi kultainen vaaka ja ankh – elämän symboli.

  Kultaista vaakaa käytettiin punnitsemaan kuolleen ihmisen sydän Ma’atin sulkaa vasten. Ma’atin sulka kuului Ma’atille, tasapainon, lain ja järjestyksen jumalattarelle. Häntä pidettiin kaiken oikean ja oikeudenmukaisen jumalana.

  Major Anubis Facts

  Alle olemme koonneet 18 keskeistä faktaa Anubiksesta:

  1. Thoth (kuunjumala ja kaikkitietävä jumala) ja hänen vaimonsa, jumalatar Ma’at, olivat aina läsnä, kun Anubis punnitsi kuolleiden sydämet Ma’atin höyhentä vastaan. Thoth oli vastuussa tuomion/tuomion kirjaamisesta.
  2. Tänä päivänä Anubiksen kunniaksi pystytettyjä kolossaalisia temppeleitä ei ole vielä löydetty. Historioitsijat ja arkeologit ovat kuitenkin kaivaneet esiin Anubiksen pyhäkköjä merkittävien egyptiläisten kuninkaiden ja kuningattarien haudoista.
  3. Muinaiset egyptiläiset uhrasivat Anubikselle joitakin vainajan ruumiinosia tavallaan rauhoittaakseen hänet. Uskotaan, että Osiriksen balsamointiprosessin aikana Anubis piti itsellään joitakin Osiriksen elintärkeitä elimiä.
  4. Egyptiläiset pitivät Anubista kadonneiden sielujen suojelijana. Tähän rooliin kuului myös orpojen suojeleminen.
  5. Sana ”Anpu” tarkoitti muinaisessa Egyptissä myös ”kuninkaallista lasta”. Tämä liittyy jotenkin sanaan ”inpu”, joka tarkoittaa ”rappeutumista” tai ”hajoamista”.
  6. Anubis ja Osiris liittyivät vuosituhansien ajan läheisesti toisiinsa. Anubista pidettiin Osiriksen, ”tuonpuoleisen herran”, oikeana kätenä.
  7. Hautausmaiden ja balsamoinnin jumalana Anubiksella oli myös ratkaiseva rooli, sillä hän toimi linkkinä alamaailman ja paratiisin (Osiriksen koti) välillä.
  8. Syyllisyydentuntoisena hirvittävän petoksensa jälkeen Nephthys hylkäsi Anubis-vauvan ja jätti hänet sisarensa, jumalatar Isiksen huostaan. Jotkut mytologit uskovat, että Nephthys teki näin, koska pelkäsi herättävänsä aviomiehensä jumala Setin vihan.
  9. Lopulta Set sai tietää vaimonsa Nephthysin uskottomuudesta. Kaaoksen jumala jyrisi ja lähti tuhoamaan Osirista. Siitä johtunee, että Set päätyi lopulta tappamaan oman veljensä Osiriksen. No, toinen syy oli se, että hän oli kateellinen Osiriksen hallinnosta Egyptissä.
  10. Anubiksen ja Isiksen herätettyä Osiriksen henkiin Anubiksesta ja Isiksestä tuli tavallaan Osiriksen oikea käsi. Hän asettui aina puolustamaan Osirista kaikissa tämän pyrkimyksissä. Yhdessä Osiris ja Anubis hallitsivat alamaailmaa oikeudenmukaisten lakien ja Ma’atin, lain ja järjestyksen jumalattaren, periaatteiden pohjalta.
  11. Vanhassa Egyptissä paras jumala, jonka puoleen kääntyä suojelemaan vainajien hautoja, oli epäilemättä Anubis. Hautoihin ja niiden ympärille asetettiin loitsuja ja kirouksia pahojen henkien ja haudanryöstäjien torjumiseksi. Tämän vuoksi Anubis tuli tunnetuksi ”kirousten toimeenpanijana”.
  12. Anubis keskittyi aina täyttämään velvollisuutensa kuolleiden suojelijana. Hän sekaantui harvoin muinaisten egyptiläisten päivittäiseen toimintaan. Tämän seurauksena hän ei esiintynyt kovin usein muinaisen Egyptin sankaritarinoissa tai jumalten välisissä taisteluissa.
  13. Mumifiointiprosessista vastanneet papit pukeutuivat Anubiksen kaltaisiin asuihin. Heillä oli yllään sakaalinaamari, ja usein heidän vartaloonsa oli maalattu leopardinahka.
  14. Anubis oli yksi ensimmäisistä egyptiläisistä jumalista, jotka maalattiin ja veistettiin muinaisen Egyptin hautakammioiden seiniin.
  15. Anubiksen kasvot ovat itse asiassa sekoitus koiran ja sakaalin naamaa. Monet arkeologit väittävät, että hänen päänsä muistuttaa afrikkalaista kultaista sutta (eli egyptiläisten koiraeläinten heimoon kuuluvaa).
  16. Sekä muinaiset egyptiläiset että kreikkalaiset majoittivat usein vainajiaan paikkaan nimeltä Nekropoli, kuolleiden kaupunki. Tyypillisesti nämä kaupungit sijaitsivat kaupungin laitamilla. Esimerkiksi Egyptissä kaupunki sijaitsi Niilin toisella puolella.
  17. Tässä muutamia esimerkkejä Anubiksen kuuluisista nimityksistä: ”Pyhän maan herra” (”nub-tA-djser); ”Länsimaiden etevin”; ”Hän, joka on balsamointipaikalla” (”Imy-ut”); ”Hän, joka on vuorellaan”; ja ”sielujen johdattaja”.
  18. Egyptin kreikkalais-roomalaiset hallitsijat yhdistivät kreikkalaisen jumalan Hermeksen ja Anubiksen muodostaen Hermanubiksen, hautausmaiden herran ja suojelijan. Syy tähän yhdistämiseen oli se, että he näkivät Anubiksen ja Hermeksen välillä jonkinlaisia yhtäläisyyksiä. Hermeksellä oli jopa sauva, jolla saattoi nukuttaa ihmisiä ja herättää heidät kuolleista. Jumalten sanansaattajana Hermeksellä oli myös kyky liikkua elävien ja kuolleiden maailmojen välillä – ominaisuus, joka kuului ensisijaisesti Anubikselle.
  

  Hermanubiksen patsas, Anubiksen ja kreikkalaisen jumalan Hermeksen fuusio Egyptin kreikkalais-roomalaisen vallan aikana. Kuva: Vatikaanin museot