Apliitti

Apliitti on hienorakeinen magmakivi. Useimmat apliitit ovat koostumukseltaan graniittisia – pääainesosat ovat maasälpä ja kvartsi. Apliitti liittyy koostumukseltaan samankaltaisiin graniittisiin kivilajeihin ja niihin voi liittyä pegmatiitteja.

Graniitti (ylhäällä vasemmalla) ja sen läpi leikkaava apliittisuoni (alhaalla oikealla). Apliitti ja graniitti ovat koostumukseltaan samankaltaisia, mutta eroavat suuresti raekooltaan. Graniitti muodostui ennen ja sen kiteillä oli ilmeisesti runsaasti aikaa kasvaa. Suoni tunkeutui jo jähmettyneeseen graniittiseen kivilajiin ja jähmettyi nopeasti nopean lämpöhäviön vuoksi. Sveitsistä peräisin olevan näytteen leveys on 12 cm.

Kvartsi ja maasälpä ovat usein kasvaneet yhteen apliitissa muodostaen graafisen tekstuurin, mutta tämä ei näy paljain silmin, koska apliittisten kivien raekoko on hyvin pieni. Apliitit muodostavat kapeita kuoppia ja suonia, joiden paksuus on yleensä alle metrin ja usein paljon alle sen. Aplittisuonet ovat joskus vain senttimetrien paksuisia. Apliitteja esiintyy joko graniittisten intruusioiden sisällä tai graniittista intruusiota ympäröivässä maakivessä. Kummassakin tapauksessa se muodostaa kapean intruusiokivimuodostuman muiden kivien sisällä. Apliitti on hienorakeista, koska se jähmettyi suhteellisen nopeasti johtuen nopeasta lämpöhäviöstä ympäröivään viileämpään maakallioon.

Apliitit liittyvät usein pegmatiitteihin. Pegmatiittisessa magmassa on runsaasti haihtuvia ainesosia, mikä tekee siitä huomattavasti vähemmän viskoosia. Kemialliset alkuaineet voivat liikkua suhteellisen vapaasti tällaisessa magmassa, mikä tarkoittaa, että kerran muodostuneet kiteet voivat jatkaa kasvamistaan, koska tarvittavia rakennusaineita on paikalla. Kun tällainen magma menettää haihtuvat aineet, koska ne siirtyvät ylemmäs, se paksuuntuu huomattavasti ja jähmettyy kuten tavallinen graniitti. Koska se kuitenkin menettää nopeasti lämpöä, muodostuu hyvin hienorakeinen rakenne graniittisen kiven normaalin ulkonäön sijasta.