Art deco -korujen ominaispiirteet

Filigraani

Filigraanityöskentelyä määrittelevät pienet, monimutkaiset leikkaukset, eikä sitä ole koskaan tehty yhtä hyvin kuin art deco -aikakaudella. Filigraanityö koruissa viimeisteltiin 1920-luvun lopulla painevalukoneiden avulla, ja se oli helposti saatavilla 1930-luvun alkuun mennessä. Näissä malleissa käytetään paljon synteettisiä kiviä sekä timantteja, platinaa ja valkokultaa. Nykyään on lähes mahdotonta jäljentää 1920-luvun terävää ja hienostunutta filigraanityötä, koska useimmat sormukset valmistetaan vahamuottien avulla.

Näissä jäljennöksissä on pehmeämpi, tahmaisempi ilme kuin aidon filigraanityön jyrkissä, leimatuissa reunoissa. Toinen merkki siitä, että olet tekemisissä jäljennöksen kanssa? Useimmat Art Decon aikakauden filigraanikorut on valmistettu joko 10 tai 18 karaatin valkokullasta. Jos korusi on 14 karaatin valkokultaa ja siinä on kellertävä sävy, se on todennäköisesti modernimpi jäljennös. Kellertävä sävy johtuu siitä, että nykyään käytetään erilaisia seoksia, jotka eroavat 1920-luvulla käytetyistä seoksista, jolloin vanhempi kulta on luonnostaan harmaampaa.