Arthur Millerin 10 parasta näytelmää 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi

Arthur Miller, joka olisi täyttänyt 100 vuotta 17. lokakuuta, järjestää New Yorkissa minifestivaalin. Olivier-palkittu A View From the Bridge -elokuvan uusintaversio avautuu Broadwaylla ensi kuussa ja Ben Whishaw’n ja Sophie Okonedon tähdittämä The Crucible keväällä. Off-Broadwaylla hänen harvoin nähty ”Incident at Vichy” (Välikohtaus Vichyssä) uusitaan Signature-teatterissa ensi kuussa, ja odotuksia ravistellakseen jiddish-versio ”Death of a Salesmanista” (myyntimiehen kuolema) – englanninkielisillä yliteksteillä – on ennakkokatselussa ennen lokakuun 15. päivän ensi-iltaa.

Viiden parhaan näytelmän listan laatiminen tältä Pulitzer-palkitulta mestarilta on melko helppoa. Mutta valittaessa toista viittä hänen pitkältä, aktiiviselta ja joskus kivikkoiselta uraltaan voi odottaa nyrkkitappeluita. Tässä ovat 10 suosikkiani.

1. ”Myyntimiehen kuolema” — hänen Pulitzer-voittajansa vuodelta 1949 on käytännössä kaiverrettu amerikkalaisen draaman Mount Rushmoreen. Willy Lomanissa, ikääntyvässä kiertävässä myyntimiehessä, Miller haastaa keski-amerikkalaiset arvot vieraannuttamatta juuri niitä ihmisiä, jotka hän riisuu itsepetoksesta.

2. ”The Crucible” — hänen vuonna 1953 kirjoittamansa kommunistien noitajahdista kertova vertauskuva, joka sijoittuu Salemin noitaoikeudenkäynteihin, on yhtä lailla sisuskaluihin pureutuva jännitystarina kuin tekopyhyyden vastainen taltutettu monumentti.

3. ”Näkymä sillalta” — kypsä italialais-amerikkalainen kansantragedia vuodelta 1955 käsittelee maahanmuuttajien sydänsurua brooklyniläisen laiturimiehen kautta, joka rakastaa liikaa vaimonsa 17-vuotiasta siskoa.

4. ”The Price” — väärin perustein keskimmäiseksi Millerin hyllyyn varastoitu draama kahden veljeksen – toisen rikkaan ja toisen köyhän – välisestä suhteesta kuorii nahkansa sellaisista kysymyksistä kuin itsekkäiden kunnianhimojen ja itsekkäiden pyyteettömyyksien välinen ero.

5. ”All My Sons” — tämä vääntävä draama vuodelta 1947 menee moraalisesti kompromissin keskelle self-made-liikemiestä, joka hyötyi lähettämällä viallisia lentokoneen osia amerikkalaisille joukoille.

6. ”The Ride Down Mt. Morgan” — tämä liukas, ahnaasti elinvoimainen, aliarvioitu vuoden 1991 mietelmä myöhemmästä elämästä on tyly, kiimainen puolustus menestyvän liikemiehen raivoavasta seksinälästä.

7. ”Mr. Petersin yhteydet” — tämä rikollisesti hylätyksi jäänyt draama vuodelta 1998 yhdisti täydellisesti Peter Falkin ja pohdiskelevan Millerin oudossa ja viettelevässä hallusinaatiossa, jossa oli ennen kaikkea kyse siitä, että on ilo kuunnella älykkäiden vanhojen miesten ajatuksia.

8. ”Broken Glass” — Menestyvä pankin kätyri ja itseään vihaava juutalainen joutuu kohtaamaan hämmentäviä kysymyksiä tässä draamassa vuodelta 1994, kun hänen vaimonsa jalat halvaantuvat salaperäisesti ja Hitler on nousussa

9. ”American Clock” — vuonna 1984 Broadwayn vuoden 1980 epäonnistumisen jälkeen uudelleen kirjoitettu draama kelaa kelloa takaisin laman tarinoihin, katastrofin, jota Miller on aina pitänyt elämänsä määräävänä tapahtumana.

10. ”I Can’t Remember Anything” ja ”The Last Yankee” — nämä kaksi pientä yksinäytöksistä näytelmää (ensimmäinen osa Lincoln Centerin teatterin kaksoisnäytelmästä vuonna 1987) yhdistettiin vuonna 1998, ja niistä paljastui voimakkaita kaunottaria – hienovaraisia, mukaansatempaavia, persoonallisia ja sävyttyneitä sellaisilla tunnelmallisilla emotionaalisilla yksityiskohdilla, jotka voivat jäädä Milleriltä väliin julistavammissa lausunnoissa.