Ataktinen aivohalvaus

Mikä on ataktinen aivohalvaus?

Kuten kaikki muutkin aivohalvaustyypit, ataktinen CP on kehityshäiriö, joka vaikuttaa motoriseen toimintaan. Ataktiselle aivohalvaukselle on ominaista tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat. Nämä ongelmat johtuvat kehittyvien aivojen motoristen ohjauskeskusten vaurioitumisesta.

Ataksista aivohalvausta sairastavien lasten on vaikea hallita liikkeitään. He ovat huteria ja kamppailevat tarkkojen liikkeiden, kuten kirjoittamisen ja pieniin esineisiin tarttumisen kanssa. Ataktinen CP voi vaikuttaa käsiin, käsivarsiin, jalkoihin, jalkateriin, silmiin ja jopa puheeseen.

Syyt ja riskitekijät

Ataktinen aivohalvaus johtuu pikkuaivojen aivovammasta ennen syntymää, syntymän aikana tai pian syntymän jälkeen.

Pikkuaivovammat

Pikkuaivojen toiminta on olennaisen tärkeää motorisen toiminnan estottomuudelle. Se on keskeisessä asemassa säädellessään tasapaino- ja koordinaatiokomentoja, jotka tulevat aivojen muista osista, kuten motoriselta aivokuorelta, ja välittäessään näitä signaaleja keskushermostoon. Se auttaa myös säätelemään ryhtiä, motorista oppimista ja viestintää.

Pikkuaivojen vaurioita voivat aiheuttaa:

  • Infektiot kohdussa
  • Hapenpuute istukan vajaatoiminnasta tai perätilasynnytyksestä
  • Pään trauma syntymän aikana tai sen jälkeen
  • Aivoverenvuoto sikiön aivohalvauksesta

Ataksisen aivohalvauksen vaaratekijät ovat tapahtumia, jotka lisäävät lapsen todennäköisyyttä sairastua tilaan. Äideillä, joilla oli huono äidin terveys, on suurempi riski saada ataktisen aivohalvauksen omaavia lapsia. Lapsilla, jotka ovat joutuneet kaltoinkohtelun uhreiksi, on myös suurempi mahdollisuus sairastua ataktiseen aivohalvaukseen mahdollisen aivovamman vuoksi.

Tuntomerkit ja oireet

Ataktisen aivohalvauksen ensisijaisia oireita ovat tasapaino- ja motoristen taitojen koordinaatiohäiriöt.

Pikkuaivojen vaurio, joka aiheutti halvauksen, voi aiheuttaa myös toissijaisia oireita, kuten kuulo- tai näköhäiriöitä.

Ataksisen aivohalvauksen yleisimpiä oireita ovat:

  • Motoristen taitojen epätarkkuus
  • Kävely- ja tasapainovaikeudet
  • Syvyyshavainnon ongelmat
  • Värinät ja vapina

Myös se, että lapsella on nämä oireet, ei tarkoita sitä, että hänellä diagnosoitaisiin kehitysvamma. Lääkärit epäröivät yleensä diagnoosin tekemistä ennen kuin lapsi on vähintään 18 kuukauden ikäinen, jotta he voivat varmistaa tarkan diagnoosin tekemisen.

Lapsen ataksisen aivohalvauksen kehitysoireita ovat mm. seuraavat:

  • Kävely jalkojen ollessa kaukana toisistaan
  • Häiritsee käsien yhdistämistä
  • Epävakaa kävely
  • Häiritsee esineisiin tarttumista
  • Over-correcting movements
  • Trouble with repetitious movements
  • Struggling with speech
  • Slow eye movements

Treatment

Physikaalinen terapia ja toimintaterapia ovat joitakin tärkeimpiä hoitomuotoja ataktisen aivohalvauksen hoidossa. Nämä hoidot voivat auttaa ataksista CP:tä sairastavia lapsia itsenäistymään myöhemmin elämässään.

Fysioterapia

Fysioterapia on usein hoidon ensimmäinen vaihe, ja siinä yhdistyvät voima- ja liikkuvuusharjoitteet, hierontaterapia ja ortoosilaitteet, kuten lastat ja kipsit. Ortoosilaitteista on apua kävelyn ja ryhdin kannalta, sillä ne antavat lapsille tasapainoa ja vakautta.

Fysioterapian yleisenä tavoitteena on auttaa lapsia hallitsemaan liikkumisongelmiaan ja itsenäistymään. Lapsilla, joilla on ataktinen CP, voi olla vaikeaa tasapainottaa tai hallita refleksejä. Fysioterapeutit käyttävät erilaisia harjoituksia työskennellessään tämäntyyppistä CP:tä sairastavien lasten kanssa estääkseen, että lihakset, joita ei käytetä säännöllisesti, heikkenevät tai kutistuvat.

Toimintaterapia

Toimintaterapia voi auttaa parantamaan tasapaino- tai koordinaatio-ongelmia lapsilla, joilla on ataktinen CP, ja samalla lisätä ylävartalon voimaa. Toimintaterapian päätavoitteena on antaa ataktista CP:tä sairastavalle lapselle taidot, joita hän tarvitsee suoriutuakseen päivittäisistä tehtävistä itsenäisesti ja vähentääkseen apuvälineiden käyttöä.

Toimintaterapeutti arvioi tyypillisesti erilaisten harjoitusten avulla lapsen kykyä suoriutua päivittäisistä tehtävistä ja ikätason mukaisista toiminnoista. Näillä harjoituksilla voidaan myös parantaa voimaa, silmä-käsi-koordinaatiota, aistienkäsittelytaitoja ja leikkimistä ikäistensä lasten kanssa.

Puheterapia

Lapsilla, joilla on ataktinen aivohalvaus, on usein vaikeuksia ilmaista ajatuksia tai tunteita puheella, ja heillä on myös nielemisvaikeuksia. Puheterapiaan kuuluu artikulaatiohoitoa, hengitysharjoituksia ja sanojen yhdistämistä, jotta ataktista CP:tä sairastava lapsi voisi paremmin kommunikoida.

Puhekielipatologit (SLP) arvioivat lapsen kommunikointitaitoja tekemällä sarjan kuulo- tai kuunteluharjoitustestejä. SLP:t käyttävät myös kielellisiä interventiotoimia, jotka sisältävät kirjoja, esineitä ja kuvia kielen kehityksen edistämiseksi. Nielemis- ja kieliharjoitusten avulla lapset, joilla on esimerkiksi nielemisvaikeuksia, voivat vahvistaa suunsa ja kasvojensa lihaksia.

Lääkitys

Monille lapsille, joilla on ataksinen aivohalvaus, määrätään lääkitystä fysioterapian lisänä. Lihasrelaksantit ja ahdistuslääkkeet, kuten Valium, voivat rauhoittaa vapinaa ja vapinaa.

Lääkkeitä voidaan käyttää myös samanaikaisten sairauksien, kuten epilepsian, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) ja inkontinenssin hoitoon. Lääkärit arvioivat tyypillisesti ataksista aivohalvausta sairastavan lapsen vapinaa ja määräävät lääkitystä sen vakavuuden ja esiintymistiheyden perusteella.

Jos haluat lisätietoja ataksisesta aivohalvauksesta, kokeile ladata maksuton aivohalvausoppaamme, joka sisältää 12 sivua syvällistä tietoa lapsille ja CP-lapsen vanhemmille.