Atsodikarbonamidi

Työperäinen (hengitysteitse)Edit

Maailman terveysjärjestö WHO yhdisti vuonna 1999 antamassaan raportissa altistumisen atsodikarbonamidille työpaikoilla, joissa sitä valmistetaan tai käsitellään raakamuodossa, ”hengitystieongelmiin, allergioihin ja astmaan”. Käytettävissä olevat tiedot rajoittuvat näihin työympäristöihin. Suuren yleisön altistumista atsodikarbonamidille ei voitu arvioida käytettävissä olevien tietojen puuttuessa. WHO päätteli: ”Riskin taso on epävarma; siksi altistumistasoja olisi vähennettävä niin paljon kuin mahdollista.”

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Health and Safety Executive on todennut atsodikarbonamidin hengitysteiden herkistäväksi aineeksi (astman mahdolliseksi aiheuttajaksi) työpaikoilla ja määrittänyt, että sitä sisältäviin säiliöihin on merkittävä ”saattaa aiheuttaa herkistymistä hengitettynä”. Atsodikarbonamidi lisättiin vuonna 2012 REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon hengitysteitä herkistävien ominaisuuksiensa vuoksi.

Elintarvikkeet (nauttiminen)Muokkaa

Joillakin lainkäyttöalueilla atsodikarbonamidin käyttö jauhojen valkaisuaineena on asteittain lopetettu. Esimerkiksi Australiassa ja Euroopan unionissa sitä ei saa enää käyttää elintarvikelisäaineena. Euroopan unionissa on elokuusta 2005 lähtien kielletty atsodikarbonamidin käyttö muovien puhallusaineena sellaisten muovituotteiden valmistuksessa, jotka on tarkoitettu joutumaan suoraan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.Yhdysvalloissa atsodikarbonamidilla on yleisesti turvalliseksi tunnustettu asema (GRAS), ja sitä saa lisätä jauhoihin enintään 45 ppm:n pitoisuuksina. Käyttö ihmisravinnoksi tarkoitetuissa tuotteissa on kuitenkin vähenemässä yleisen mielipiteen painostuksesta. Vuonna 2014 azodikarbonamidin kaksoiskäytön aiheuttaman yleisen tyytymättömyyden vuoksi voileipäketju Subway ja hampurilaisketju Wendy’s ilmoittivat, etteivät ne enää käytä sitä taikinanmuokkausaineena. Helmikuussa 2014 Center for Science in the Public Interest -järjestö totesi, että atsodikarbonamidia ”on testattu huonosti”, ja puoltaa elintarvikkeissa sallitun atsodikarbonamidin määrän vähentämistä.

Atsodikarbonamidin käyttökieltoa elintarvikkeissa perustellaan enimmäkseen ADA:n käytön sivutuotteena syntyvän semikarbatsidin heikolla karsinogeenisella ominaisuudella. EU kielsi ADA:n käytön elintarvikesäiliöissä huolimatta EFSA:n raportista, jossa tällaista altistumista ei pidetty ”huolenaiheena” vähäisten tuotettujen pitoisuuksien vuoksi. FDA:n katsauksessa pidetään ADA:ta turvallisena sallituilla määrillä.

Helmikuusta 2021 lähtien A&W käyttää edelleen atsodikarbonyyliamidia määrittelemättöminä määrinä (”alle 2 %”) tavallisissa hampurilaissämpylöissään, toisin kuin suorat kilpailijat, kuten Wendy’s, jotka ovat luopuneet asteittain kyseisestä ainesosasta.