Aubrey McClendon
Chesapeake Energy CorporationEdit
Vuonna 1983 McClendon ja Tom L. Ward ”heittäytyivät yhteen” ensimmäisessä öljy- ja maakaasualan yrityksessään. Yhdessä he perustivat Chesapeake Energy Corporationin vuonna 1989. McClendon ja Ward olivat tuolloin molemmat 29-vuotiaita. McClendon aloitti Chesapeaken puheenjohtajana ja toimitusjohtajana, kun taas Ward toimi toimitusjohtajana ja talousjohtajana. Yhtiö aloitti kahden ensimmäisen porauskaivonsa poraamisen Garvinin piirikunnassa Oklahomassa toukokuussa 1989.
Chesapeakessa McClendon keskittyi porauskaivojen poraamiseen epätavanomaisiin varastoihin, kuten murtuneisiin karbonaatti- ja liuskekiviesiintymiin, ja hän oli varhaisessa vaiheessa horisontaalisen porauksen ja hydraulisen murtamisen tekniikoita, jotka auttoivat kiihdyttämään yhtiön nopeaa varhaista kasvua. Hänen keskittymisensä näihin uusiin ja epätavanomaisiin tekniikoihin johti myöhemmin siihen, että häntä kutsuttiin ”visionääriseksi johtajaksi” öljy- ja maakaasuteollisuudessa.
Hän vei yrityksen pörssiin vuonna 1993, ja seuraavien kolmen vuoden aikana sen osake oli maan menestynein, sillä sen arvo nousi Wall Street Journalin mukaan 274 prosenttia vuosina 1994-1997.
Forbes Magazine nimesi McClendonin vuonna 2005 yhdeksi maan parhaiten menestyneistä johtajista roolistaan Chesapeakessa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän oli vuonna 2008 kaikkien S&P 500 -yhtiöiden korkeimmin palkattu toimitusjohtaja saaden yhteensä 112 miljoonan dollarin korvauspaketin.
Vuonna 2008 McClendonille ilmoitettiin, etteivät hänen osakkeensa olleet enää tarpeeksi arvokkaita Goldman Sachsin ja muiden pankkien myöntämän marginaalilainan takaamiseksi. Tämän seurauksena McClendon joutui myymään suurimman osan 31,5 miljoonasta osakkeestaan, jotka muodostivat 94 prosenttia hänen osuudestaan Chesapeakessa ja kuusi prosenttia yhtiöstä. Seuraavana vuonna Chesapeake tarjosi McClendonille viisivuotista säilyttämissopimusta, johon sisältyi 75 miljoonan dollarin bonus.
Vuonna 2011 Forbes kutsui McClendonia ”Amerikan holtittomimmaksi miljardööriksi” hänen uraansa käsittelevässä kansijutussaan. Profiilissa todettiin hänen suuri riskinsietokykynsä ja mainittiin hänen osakkeidensa myynti vuonna 2008 holtittomaksi liikkeeksi. Samana vuonna lehti nimesi McClendonin 20-20-klubiinsa, johon kuuluu kahdeksan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajaa, joiden vuotuinen tuotto on ollut yli 20 prosenttia 20 vuoden aikana. McClendon torjui ne, jotka kuvailivat häntä riskejä rakastavaksi villiintyjäksi. ”Jos haluaisin tehdä aina sitä suosituinta, olisin seuraaja”, hän sanoi vuonna 2012. ”Hassua on, etten pidä itseäni lainkaan uhkapelurina. Peluri on joku, joka vain sulkee silmänsä ja heittää noppaa. Me emme tee niin.”
Chesapeake jatkoi McClendonin johdolla kaasuntuotantonsa kasvattamista 5 miljoonasta 2,5 miljardiin kuutiojalkaan päivässä vuosina 2009-2013. Chesapeaken suurten maakaasuvarantojen löytämisen kerrottiin auttaneen alentamaan maakaasun hintoja kuluttajille Yhdysvalloissa.
Vuonna 2012 julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa käsiteltiin Yhdysvaltain kotimaisen öljy- ja maakaasuteollisuuden kehitystä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, Yhdysvaltain entinen energiaministeri ja Houstonin pormestari Bill White kuvaili McClendonia ”näiden amerikkalaisen maakaasuteollisuuden sankareiden eturintamassa”.
Reutersin huhtikuussa 2012 uutisoimien väitteiden mukaan McClendon otti yli miljardin dollarin edestä henkilökohtaisia lainoja porauskustannusten rahoittamiseksi yrityksiltä, jotka olivat Chesapeaken lainanantajia. Tämä herätti mahdollisia eturistiriitoja ja herätti kysymyksiä Chesapeaken ylimmän johdon omistajaohjauksesta ja liiketoimintaetiikasta.
20. helmikuuta 2013 Dow Jones kertoi, että Chesapeaken hallintoneuvoston tarkastuksessa ei havaittu epäasiallista käytöstä, McClendonille ei koitunut epäasiallista etua eikä yhtiölle aiheutunut lisäkustannuksia.
7. kesäkuuta 2012 Reuters väitti, että McClendon oli käyttänyt Chesapeaken työntekijöitä 3 miljoonan dollarin henkilökohtaisiin töihin, mukaan lukien insinööri- ja kirjanpitotukeen ja talonsa korjaamiseen, vuonna 2010. Hän oli myös käyttänyt yrityksen lentokoneita McClendonien perheen ja ystävien muihin kuin liiketoimintaan liittyviin matkoihin. Chesapeaken 11. toukokuuta 2012 SEC:lle jättämän valtakirjailmoituksen mukaan McClendon korvasi yhtiölle kaikki muut kuin 250 000 dollaria työntekijäkuluista. Hänen työsopimuksensa salli McClendonin, hänen lähimpien perheenjäsentensä ja vieraidensa käyttää yhtiön lentokoneita henkilökohtaisesti ”turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyvistä syistä”.
Kesäkuussa 2012 Chesapeaken osakkeenomistajat äänestivät kahden hallituksen jäsenen hylkäämisestä ja hyväksyivät laajennetun valtakirjojen käytön. McClendon luopui puheenjohtajan tittelistään kesäkuussa 2012 ja pysyi toimitusjohtajana. McClendon erosi Chesapeaken toimitusjohtajan tehtävästä 1. huhtikuuta 2013. Tuolloin yhtiön arvioitiin olevan Yhdysvaltain toiseksi suurin maakaasun tuottaja ExxonMobilin jälkeen.
Vuodesta 1992 lähtien McClendon sai Founder Well Participation Program (FWPP) -nimisen aloitteen kautta sijoittaa Chesapeaken poraamiin kaivoihin. FWPP virallistettiin ensimmäisen kerran ja sisällytettiin perustajien työsopimuksiin Chesapeaken listautumisen yhteydessä helmikuussa 1993.
Yhtiöstä lähdettyään McClendon säilytti mahdollisuuden jatkaa investointeja Chesapeaken porausreikiin heinäkuuhun 2014 asti.
Helmikuussa 2015 Chesapeake nosti McClendonia vastaan kanteen, jossa häntä syytettiin yhtiön käytettävissä olevia maa-alueita koskevien tietojen väärinkäytöstä lähdettyään. McClendon ja American Energy Partners vastasivat, että hänellä oli oikeus kaikkiin hallussaan oleviin tietoihin Chesapeaken kanssa tekemiensä erosopimusten nojalla. Huhtikuussa 2015 American Energy – Utica, LLC teki Chesapeaken kanssa sovintoratkaisun, jossa se antoi Chesapeakelle 6 000 hehtaaria (2 400 ha) maata ja 25 miljoonaa dollaria. Huhtikuusta 2015 lähtien McClendon oli ollut välimiesmenettelyssä Chesapeaken kanssa häntä vastaan nostetusta kanteesta.
American Energy Partners, LPEdit
Huhtikuun 2. päivänä 2013 McClendon perusti American Energy Partners, LP:n (AELP), yksityisen öljy- ja maakaasuyhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi Oklahoma Cityssä.
Vuosina 2013 ja 2014 McClendon palkkasi yli 600 työntekijää ja keräsi oman pääoman ehtoista pääomaa ja vieraan pääoman ehtoista velkasitoumusta noin 15 miljardin dollaria. AELP on öljy- ja maakaasuyhtiö, johon kuuluu useita sidosyrityksiä, kuten American Energy Utica LLC ja American Energy Marcellus LLC, American Energy – Permian Basin, LLC, American Energy – Woodford, LLC, American Energy – NonOp, LLC, American Energy – Minerals, LLC ja American Energy – Midstream, LLC.
Maakaasun puolestapuhujaEdit
McClendon oli perustajajäsen America’s Natural Gas Alliancessa (ANGA), joka on riippumattomien maakaasuntuottajien ammattiyhdistys ja edunvalvontaryhmä, jonka toimipaikka on Washington D.C:ssä. Hän oli maakaasun laajemman käytön puolestapuhuja Yhdysvalloissa ja hän rahoitti vuonna 2007 kampanjan, jolla hän pyrki kiinnittämään puhtaan energian puolestapuhujien huomion teksasilaisen energialaitoksen suunnitelmaan rakennuttaa 11 uutta kivihiilivoimalaa. Hän teki myös lahjoituksen Sierra Clubille rahoittaakseen sen ”Beyond Coal” -kampanjaa, joka oli lokakuussa 2013 estänyt yli 150 uutta hiilivoimalaa Yhdysvalloissa.
McClendon oli koko uransa ajan maakaasun, murtokaasunporauksen (fracking) ja liuskeporauksen julkinen kannattaja. Esiintymisessään 60 Minutes -ohjelmassa vuonna 2010 McClendon puhui maakaasun puolesta puhtaana polttoaineena ja merkittävänä työpaikkoja luovana teollisuudenalana. Hän puolusti maakaasu- ja öljyteollisuuden käyttämää hydraulisen murtamisen tekniikkaa kaivojen viimeistelyssä. Myöhemmin samana vuonna häntä siteerattiin sanomalla: ”Olemme löytäneet jotain, joka voi vapauttaa meidät OPECin vaikutuksesta, joka voi saada useita miljoonia amerikkalaisia takaisin töihin, vapauttaa meidät neljän dollarin bensiinistä.”
Liittovaltion syyte kilpailunrajoituslakien rikkomisestaTiedoksianto
Liittovaltion valtakunnanoikeus nosti 1. maaliskuuta 2016 McClendonia vastaan syytteen kilpailunrajoituslakien rikkomisesta salaliitosta, jonka tarkoituksena oli tukahduttaa öljyn- ja kaasunporauksen leasingsopimusten hinnat manipuloimalla väitetysti tarjouspyyntömenettelyä. Syytteessä sanotaan, että hän järjesti salaliiton, jossa kaksi öljy- ja kaasuyhtiötä sopi salaa, etteivät ne tehneet tarjouksia toisiaan vastaan vuokrasopimusten ostamisesta Luoteis-Oklahomassa. Salaliitto, josta häntä epäillään, oli kahden suuren energiayhtiön, joita ei ole mainittu syytteessä, välisen juonen järjestämistä joulukuusta 2007 maaliskuuhun 2012. Syytteen mukaan yhtiöt päättivät etukäteen, kumpi voittaisi tarjoukset, ja voittaja jakoi sitten osuuden vuokrasopimuksista toiselle yhtiölle, jolloin maanomistajien kanssa käytävä avoin tarjouskilpailu vältettiin. Yksi syytteessä mainitsemattomista yrityksistä osoittautui Bloomberg Newsin mukaan SandRidge Energy, Inc:ksi. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen tapaus, joka on tulosta liittovaltion jatkuvasta kilpailusääntöjen rikkomisesta johtuvasta tutkimuksesta, joka koskee hintojen vahvistamista, tarjousten manipulointia ja muuta kilpailunvastaista toimintaa öljy- ja maakaasuteollisuudessa. Vuonna 2015 Chesapeake Energy sopi kilpailunrajoitus-, petos- ja kiristysrikossyytteet tuomioistuimen ulkopuolella suostumalla maksamaan 25 miljoonaa dollaria korvauksina maanomistajille, joilla on vuokrasopimuksia.
Syytteen nostamisen jälkeen McClendon julkaisi lausunnon, jossa hän kiisti kaikki syytteet ja väitti, että hän on 35 vuoden ajan työskennellyt työpaikkojen luomiseksi ja Oklahoman talouden auttamiseksi samalla, kun hän on tarjonnut runsaasti energiaa koko maalle. ”Minua vastaan tänään nostettu syyte on väärä ja ennennäkemätön, minut on valittu ainoana öljy- ja kaasuteollisuuden henkilönä yli 110 vuoden aikana siitä lähtien, kun Sherman-laista tuli laki, jota on syytetty tästä rikoksesta liittyen yhteisiin tarjouksiin vuokraoikeuksista.” William Baer, Yhdysvaltain oikeusministeriön kartelliosaston silloinen apulaisoikeusministeri Obaman hallinnossa, sanoi: ”Hänen toimillaan yhtiöiden voitot asetettiin niiden vuokralleottajien etujen edelle, joilla on oikeus kilpailutettuihin tarjouksiin maansa öljy- ja kaasuoikeuksista. Johtajat, jotka väärinkäyttävät asemaansa suuryritysten johtajina järjestääkseen rikollista toimintaa, on saatettava vastuuseen teoistaan.”
McClendon vakuutti syyttömyyttään, mutta kuoli seuraavana päivänä, 2. maaliskuuta 2016, yhden hengen kolarissa, kun hän ajoi maastoautollaan nopeudella 88 km/h betoniseen siltapenkereeseen. McClendonin ruumis oli pahoin palanut, mikä vaikeutti tunnistamista. Paikalle tuotiin oikeuslääketieteellinen odontologi, joka tunnisti McClendonin positiivisesti hampaiden perusteella 4. maaliskuuta 2016. Kuolinsyyntutkijan mukaan McClendon kuoli useisiin tylppiin vammoihin. Maaliskuun 3. päivänä 2016, alle 48 tuntia sen jälkeen, kun McClendonia vastaan oli nostettu syyte, oikeusministeriö jätti hakemuksia ja hylkäsi McClendonin syytteen. Kesäkuun 8. päivänä 2016 Oklahoman oikeuslääkäri totesi virallisesti, että onnettomuus, jossa liuskekivipioneeri McClendon kuoli, oli onnettomuus. Ruumiinavausraportin mukaan onnettomuuteen ei liittynyt alkoholia, mutta McClendonin elimistöstä löytyi määrittelemätön määrä käsikauppalääkkeenä myytävää ensimmäisen sukupolven antihistamiinia ja lyhytaikaista rauhoittavaa lääkettä doksylamiinia (jota käytetään antihistamiinina tai unettomuuden hoitoon).