Bacall ja Bogart: suuren rakkauden saaminen ja saamatta jättäminen

Hahmojen ja elokuvan kuvausten myötä he antoivat itsensä sekaantua myös tosielämään. Bacallin ja Bogartin suhde kehittyi kuitenkin niin vähitellen, että se jäi lähes huomaamatta elokuvan tekemiseen osallistuneilta kollegoilta ja muulta henkilökunnalta. Vaikka tämä tuntuukin mahdottomalta kaikille, jotka muistavat vihellyskohtauksen.

”Sinähän osaat viheltää, Steve? Laita vain huulet yhteen ja puhalla.” ”Steven” (Humphrey Bogart) silmät, kun ”Slim” (Bacall) poistuu huoneesta… Meistä tuntuu, että olemme todistamassa ainutlaatuista hetkeä. Elokuvahistorioitsija Leonard Maltin selitti Vanity Fairille tämän kohtauksen tunnelman. ”Se on yksi niistä hetkistä, jolloin olemme todennäköisesti todistamassa näyttelijän tai näyttelijättären rakastumista. Vaikka hyvät näyttelijät saavat meidät usein uskomaan sen, kun se on totta, siinä on jotain erityistä.”

Ensimmäinen suudelma tuli jo ennen sitä. Eräässä niistä vilkkaista pukuhuonekeskusteluista, jotka niin usein toivat Lauren Bacallin ja Humphrey Bogartin yhteen, mies tarttui hänen leukaansa, kumartui hänen ylitseen ja suuteli häntä. Sitten hän pyysi tyttöä kirjoittamaan puhelinnumeronsa tulitikkurasian kääntöpuolelle. Kun Howard Hawks huomasi, että näyttelijöillä oli suhde, hänet valtasi mustasukkaisuus ja hän uhkasi lähettää näyttelijättären toiselle studiolle. Ohjaajan ja Bacallin sydämen valloittaneen näyttelijän välille syntynyt ristiriita uhkasi elokuvan valmistumista.

Kun suhde lakkasi olemasta salaisuus, he kävelivät käsi kädessä kaikkialle, ja kuvausten aikana halutut vartin mittaiset tauot olivat näille kahdelle näyttelijälle joskus pidempiä. Lukittuna johonkin pukuhuoneeseen, he tulivat sieltä ulos hyvin onnellisina, kertovat A. M. Sperber ja Eric Lax Bogartin (1997) ohjaajat Vanity Fairin paljastamana. ”Se oli kuin räjähdys”, sanoo myös kirjassa Walter Molnar, joka näytteli elokuvassa Paul De Nursacia.

Lauren Bacall seurasi Humphrey Bogartia kaikkialle, meni tapaamaan häntä minne tahansa. Hän kirjoittaisi tytölle hellästi kirjeitä, joissa hän lupaisi tälle ikuista rakkautta, vaikka menettäisi hänet. He kutsuivat toisiaan hellästi elokuvahahmojen lempinimillä Slim ja Steve. Steve, lyhenne sanoista Stephen, josta tulisi pariskunnan kahdesta pojasta ensimmäisen nimi.

Näyttelijöiden henkilökohtaisen suhteen menestys kulki jossain määrin käsi kädessä elokuvan menestyksen kanssa, mutta Bogart oli edelleen naimisissa oleva mies, jonka alkoholin riivaama vaimo Mayo Methot oli vannonut juomisen suhteen. Näyttelijä ei voinut mitenkään olla yrittämättä palauttaa aviosuhdetta. ”Minun on kunnioitettava hänen päätöstään, mutta minun ei tarvitse pitää siitä”, Bacall kirjoitti Vanity Fairin mukaan. To Have or Have Not -elokuvan menestys sai kuitenkin ohjaaja Howard Hawksin tuomaan nämä kaksi päähenkilöä yhteen elokuvassa On the Brink.

Mayo Methot’n täyttämättä jääneet lupaukset, erot ja sovinnot vaimonsa kanssa sekä se, että hän pelkäsi suhdettaan 25 vuotta nuorempaan Laureniin, järkyttivät Bogartia lopulta siinä määrin, että hänen mielialansa muuttui ja hän myöhästyi elokuvan kuvauksista niin paljon kuin ei koskaan ennen. Epätoivo ajoi hänet juomaan taukoamatta jouluaattona 1944 ja koputtamaan Mayo Methotin ovelle huolestuneena. Vastoin odotuksiaan tämä hetki merkitsi Bogartin pariskunnan suhteen loppua.

Lauren ja Bogie menivät naimisiin 21. toukokuuta 1945. Hän oli 20-vuotias, mies 45. ”Ajattelen usein, miten onnekas olin”, hän kertoi Vanity Fairille vuonna 2011. ”Tapasin kaikki, koska olin naimisissa hänen kanssaan. Tuo 25 vuoden ikäero oli hämmästyttävin asia, mitä minulle on tapahtunut elämässäni.”

Avioliitto ei ollut aina helppo. Bogartin alkoholiongelma oli tunnettu Hollywoodissa. Bacall ei tiennyt, mitä tehdä, ja aluksi hän vähätteli sitä ja piti sitä synkkänä jäänteenä edellisestä avioliitostaan. Ajan myötä hän oppi olemaan tekemisissä miehensä kanssa. Hänen ansiostaan Bogien juomisen väheneminen on yleisesti katsottu vähentyneen. ”Hän muutti juomatapaansa. Hän ei koskaan lopettanut juomista, mutta hänestä ei tullut alkoholistia. Hän joi juhlissa ja huvikseen, mutta hän ei koskenut alkoholiin työskennellessään”, Lauren Bacall sanoi.

Poika Stephen on eri mieltä. Kirjassaan Bogart: In Search of My Father hän kuvailee ”kitkaa”, joka vallitsee kahden ”epävarman” ihmisen välillä. ”Äitini ei juonut paljon. Mutta Bogie teki niin. Kun hän joi, sitä jäi yleensä äidilleni. Hän sanoo, että kun Bogie joi paljon, hänellä oli tapana tuntea katumusta ja että kun hän joi liikaa, hänestä tuli alakuloinen. Joskus hän oli niin humalassa, ettei tiennyt, missä oli tai kuka oli.”

Lauren Bacall myönsi vuonna 2011 Vanity Fair -lehden haastattelussa suoraan, että avioliitto haittasi hänen uraansa. ”Totta kai. Hän halusi vaimon. Hän ei halunnut näyttelijätärtä.” Tämä johtui siitä, että Bogart oli aiemmin ollut naimisissa kolmen näyttelijättären kanssa eikä halunnut mennä naimisiin neljännen kanssa. Nuorelle naiselle hän sanoi: ”Rakastan sinua, ja jos haluat uraa, teen kaikkeni auttaakseni sinua, mutta en mene kanssasi naimisiin”. Bacall halusi perheen. ”Olin onnellinen hänen vaimonaan. Rakastin sitä. Rakastin häntä todella.”

Pelkästään se, että Bacall oli nainen Bogartin vieressä, oli ongelma. ”En usko, että monet ohjaajat ovat koskaan ajatelleet minua näyttelijänä. Olin Bogien vaimo. Billy Wilder näki minut vain sillä tavalla. Se ei johda loistavaan uraan, enkä taistellut siitä urasta.” Lauren oli kuitenkin kunnianhimoinen, ja sitä kunnianhimoa on hyvin vaikea ”pyyhkiä pois”, hän sanoi. Loppujen lopuksi hän tunsi olonsa mukavaksi lavasteissa tai näyttämöllä. Bogartin kuoleman jälkeen hän voitti kaksi Tony-palkintoa rooleistaan elokuvissa Applause ja Vuoden nainen.