Bakteerit

bakteerit

bækˈtɪər i ə
Prokaryootit, jotka eroavat geneettisesti eukaryooteista ja arkeoista

Määritelmä
substantiivi, yksikössä: bakteeri
(Tiede: Mikrobiologia)
Mikroskooppiset, yksisoluiset organismit, jotka kuuluvat Monera-kuningaskuntaan ja joilla on prokaryoottityyppinen solurakenne, mikä tarkoittaa, että niiden solut eivät ole jakautuneet osiin, ja niiden DNA (yleensä pyöreä) sijaitsee koko sytoplasmassa eikä kalvoon sidotussa ytimessä. Ne lisääntyvät jakautumalla tai muodostamalla itiöitä. Ne voivat elää käytännössä kaikkialla. Ne voivat asua kaikenlaisissa ympäristöissä, kuten maaperässä, happamissa kuumissa lähteissä, radioaktiivisessa jätteessä, merivedessä, syvällä maankuoressa, stratosfäärissä ja jopa muiden organismien elimistössä.
Täydennys
Bakteerit kuuluvat Monera-luokkaan yhdessä syanobakteerien (sinilevien) kanssa, jotka ovat myös prokaryoottisia. Bakteerit voidaan luokitella niiden muodon perusteella: pallomaiset (kookit), sauvamaiset (bacillit), spiraalimaiset (spirokeetat) tai pilkulliset (vibriot). Muita tapoja luokitella bakteereja on sen mukaan, ovatko ne grampositiivisia vai gramnegatiivisia, aerobisia vai anaerobisia, autotrofisia vai heterotrofisia jne.
Vaikka jotkin bakteereista aiheuttavat tartuntatauteja ihmiselle (esim. kolera, kuppa, pernarutto, spitaali ja paiserutto), useat muut bakteerit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Esimerkiksi suolistossa olevat bakteerit auttavat ruoansulatuksessa. Ne ovat myös elintärkeitä ravinteiden kierrättämisessä, kuten typen sitomisessa ilmakehästä. Bakteereja, usein Lactobacilluksia yhdessä hiivojen ja homeiden kanssa, on käytetty tuhansia vuosia fermentoitujen elintarvikkeiden, kuten juustojen, suolakurkkujen, soijakastikkeen, hapankaalin, etikan, viinin ja jogurtin valmistuksessa.
Sanan alkuperä: muinaiskreikan baktēria, ”’sauva, keppi'”.
Sukulaismuodot: bakteeri (adjektiivi).

Sukulaisilmaukset: koliformiset bakteerit, patogeeniset bakteerit, purppurabakteerit.
Synonyymi: eubakteeri.

Vertailu: arkeia.

Vrt. myös: prokaryootti.