Balloon-occluded retrograde transvenous obliteration (BRTO)
Miten toimenpide tehdään?
Toimenpideradiologi työntää ilmapallokatetrin (ohut, taipuisa putki, jonka toisessa päässä on pieni ilmapallo) reidessäsi tai kaulassasi sijaitsevan laskimon läpi ja ohjaa katetrin maksan luokse läpivalaisua käyttäen. Sen jälkeen katetri ohjataan gastrorenaaliseen tai gastrocavaliseen shuntiin, ja palloa laajennetaan shuntin tukkimiseksi.
Toimenpideradiologi tekee sitten venografian, joka on eräänlainen kuvantamistekniikka, jossa käytetään röntgensäteitä verisuonten selkeän näkemisen mahdollistamiseksi. Näin toimenpideradiologi voi varmistaa tarkalleen, mitkä verisuonet on hoidettava ja onko olemassa muita epänormaaleja tai laajentuneita verisuonia, joita ei ole aiemmin tunnistettu. Tämän jälkeen laajentuneisiin verisuoniin ruiskutetaan katetrin kautta lääkettä, kunnes ne täyttyvät kokonaan. Tämä lääkitys pysyy verisuonessa lyhyen aikaa, minkä jälkeen se poistetaan läpivalaisun aikana.
Tämän jälkeen tehdään toinen venografia, jolla varmistetaan, että veren virtaus shuntissa on pysähtynyt. Lopuksi ilmapallo tyhjennetään ja toimenpideradiologi vetää katetrin pois.
Miksi se tehdään?
Teitä saatetaan suositella tekemään tämä toimenpide, jos teillä on mahalaukun suonikohjuverenvuodon riski tai jos teillä on jo mahalaukun suonikohjuverenvuoto ja maksan enkefalopatia sekä gastrorenaalinen shuntti. Maksan enkefalopatia tarkoittaa vaurioituneen maksan aiheuttamaa aivotoiminnan heikkenemistä.
Vaikka TIPS-menetelmää on pidetty vakiohoitona mahalaukun suonikohjuissa, jotka eivät ole vastanneet muihin hoitoihin, viimeaikaisissa raporteissa on todettu, että BTRO on vähemmän invasiivinen ja tehokkaampi tapa hoitaa suonikohjuja kuin shunttileikkaus tai TIPS. TIPS ei aina aiheuta mahalaukun suonikohjujen häviämistä, kun taas BRTO:lla voidaan useimmissa tapauksissa tuhota nämä verisuonet kokonaan.
BRTO:ta on yleensä käytetty mahalaukun suonikohjujen verenvuodon estämiseen. Se on myös tehokas hoito uusien portosysteemisten shunttien skleroosiin (ahtautumiseen), jonka lisäkomplikaationa on maksan enkefalopatia. Yksi BRTO:n suurimmista eduista on maksan toiminnan säilyminen. Lisäksi verenkierron lisääntyminen BRTO:ssa voi parantaa maksan toimintaa myös tapauksissa, joissa potilaalla on maksakirroosi (maksan arpeutuminen).
Mitkä ovat riskit?
Toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot ovat vähäisiä, ja niihin kuuluvat verenvuoto ja infektio. Harvinaisissa tapauksissa mahalaukun suonikohjujen veren tukkeutuminen voi lisätä entisestään maksaan kohdistuvaa painetta aiheuttaen maksavaurioita.
Toimenpiteen vakavimmat komplikaatiot liittyvät kuitenkin verisuonten tukkimiseen käytettävään lääkkeeseen, jota kutsutaan etanoliamiinioleaatiksi. Suhteellisen suuren etanoliamiinioleaattimäärän sisäänvirtaus voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Näitä komplikaatioita ovat keuhkoembolia (keuhkojen päävaltimon tukkeutuminen), neste keuhkoissa tai niiden ympärillä, yliherkkyys, kuume, sydämen verenkierron ongelmat ja pienten verihyytymien muodostuminen verisuoniin koko kehossa. Etanoliamiinioleaatti aiheuttaa myös hemolyysiä eli punasolujen repeytymistä. Tämän estämiseksi lääkettä käytetään vain pieni annos.
Bibliografia
1. Kitamoto M, Imamura M, Kamada K, et al. Balloon-occluded retrograde transvenous obliteration of gastric fundal varices with hemorrhage. AJR Am J Roentgenol. 2002;178:1167-1174.
2. Wael E. A. Saad, M.D., F.S.I.R.1 ja Saher S. Sabri, M.D Balloon-occluded retrograde transvenous obliteration (BRTO): Tekniset tulokset ja tuloksetSemin Intervent Radiol. Sep 2011; 28(3): 333-338.