Basso-oboe
- In the Great Museum of our Memory, for Bass Oboe by Brian Cherney
- The East Coast Concerto for Bass Oboe and Orchestra by Gavin Bryars
- Earth Spirit for bass oboe and orchestra by Yuang Chen
Basso-oboen merkittävimpiä käyttökohteita on Gustav Holstin ”Planeetat”, jossa soitinta käytetään vaikuttavasti ja se tarjoaa soinnin, johon mikään muu soitin ei kykene. Huomionarvoisia soololinjoja ovat muutamat heikot kohdat ”Marsin” aikana, ”Merkuriuksen” puupuhaltimien bitonaalisten juoksujen aikana, lukuisat altistetut linjat ”Saturnuksen” hiljaisempina hetkinä (luultavasti paras esimerkki soolosta koko teoksessa) ja ”Uranuksen” alkusävelten jälkeisen fagottisoolon viidennessä ja kuudennessa tahdissa. Basso-oboe on näkyvästi esillä myös Sir Michael Tippettin kolmoiskonserton ensimmäisessä välisoitossa. Myös Thomas Adesin ”Asylan” toisessa osassa on erittäin merkittävä soolo. Frederick Delius teki basso-oboelle sävellyksiä kuudessa teoksessaan: Viimeisimmät tutkimukset paljastavat kuitenkin, että vaikka Delius käytti tätä termiä, hän tarkoitti soittimeksi Heckelphonea. Arnold Bax vaatii sitä sinfoniassaan nro 1, ja Havergal Brian vaatii soitinta sekä goottilaisessa sinfoniassaan että sinfoniassaan nro 4 Das Siegeslied. Humphrey Searle vaatii soitinta kolmannessa sinfoniassaan (1960). Percy Grainger sisällyttää basso-oboen Children’s Marchiin ja The Warriorsiin.
Basso-oboe ei ole vielä päässyt oikeuksiinsa soolosoittimena; tähän mennessä on kirjoitettu vain kaksi soolobasso-oboekonserttoa (englantilaisen säveltäjän Gavin Bryarsin vuonna 1994 säveltämä The East Coast ja kanadalaisen säveltäjän Christopher Tyler Nickelin vuonna 2016 säveltämä konsertto). Edellinen teos on kirjoitettu kanadalaiselle Lawrence Cherneylle, joka käyttää F. Loréen valmistamaa basso-oboeta. On kirjoitettu kaksi konserttoa, joissa basso-oboe on mukana neljän muun oboeperheen jäsenen lisäksi, nämä teokset ovat David Stockin ”Oborama” ja James Stephensonin ”Rituals and Dances”, jotka molemmat on kirjoitettu Alex Kleinille.
Brittioboisti Michael Sluman on tilannut noin 60 teosta basso-oboelle, joista useita on esitetty konserteissa Isossa-Britanniassa, vuonna 2016 Sydneyssä pidetyssä Australian Double Reed Societyn konferenssissa ja vuonna 2018 Granadassa järjestetyssä International Double Reed Societyn konferenssissa. Teokset koostuvat soolo-, orkesteri-, kamari- ja konserttiteoksista sekä useista kvarteteista oboelle, oboe d’amorelle, cor anglais’lle ja basso-oboelle, jotka on kirjoitettu Asyla-oboekvartetille. Michael on luennoinut basso-oboesta Lontoon Royal Academy of Musicissa, Lontoon Kings Collegessa, Pohjois-Texasin yliopistossa ja Royal Northern College of Musicissa.
Robert Moranin teos Survivor from Darmstadt, yhdeksälle vahvistetulle basso-oboelle, oli oboisti Nora Postin tilaama ja kantaesitettiin vuonna 1984. Ainakin yksi sonaatti basso-oboelle ja pianolle on kirjoitettu Simon Zaleskin toimesta.
Aivan tuore löytö (2015) on Peter Hurdin hallussa oleva ainutlaatuinen basso-oboe (tai baritonioboe) E♭. Tämä soitin, joka on soitettavissa yksikielisellä suukappaleella ja klarinettikielellä, on hyvin todennäköisesti tehty kuoppa- tai jazzbändin alttosaksofonistille, jotta hän voisi vaihtaa näennäiseen kaksikieliseen soittimeen jatkaen samalla saman osan käyttöä ja ilman merkittäviä muutoksia embouchuriin.