Ben Hall (bushranger)
Kesällä 1861-62 hänen vaimonsa Biddy lähti nuoren poikansa Henryn kanssa asumaan nuoren karjankasvattajan nimeltä James Taylor. He muuttivat Humbug Creekiin, lähelle Cowal-järveä, kauas Ben Hallista. Pian hän aloitti katastrofaalisen yhteistyön pahamaineisen bushranger Frank Christien eli Gardinerin kanssa. Huhtikuussa 1862 poliisitarkastaja Sir Frederick Pottinger pidätti Benin osallistumisesta Bill Baconin vetoautojen aseelliseen ryöstöön Forbesin lähellä. Hallin todettiin olleen ryöstön aikana Gardinerin ja kahden muun miehen, joiden nimet eivät ole tiedossa, seurassa. Syyte hylättiin, kun yksi kruunun todistajista muutti todistustaan. 15. kesäkuuta 1862 Gardiner johti kahdeksan miehen jengiä, johon kuului myös Ben Hall, ryöstäessään lähellä Eugowraa, Uudessa Etelä-Walesissa (nykyisen Escort Rockin kohdalla) sijaitsevan kullan eskorttivaunun, josta vietiin seteleitä ja 2700 unssia kultaa, joiden arvo oli yli 14 000 puntaa. Ben Hall ja useat muut pidätettiin heinäkuussa, mutta poliisi ei taaskaan pystynyt hankkimaan riittävää määrää todistusaineistoa, jonka perusteella olisi voitu nostaa virallinen syyte. Hänet vapautettiin elokuun lopulla. Hän ja hänen Sandy Creekin yhtiökumppaninsa joutuivat kuitenkin vastaamaan kasvaviin oikeudenkäyntikuluihin, ja heidän oli pakko siirtää kiinteistön vuokrasopimus Forbesin publikaani John Wilsonille.
Vaimostaan ja nuoresta pojastaan vieraantuneena ja kiinteistönsä menettäneenä Hall ajelehti useiden kuukausien ajan eri puolilla Weddin-Wheogon aluetta, ja hän seurusteli lukuisten epätoivottujen hahmojen kanssa, joihin lukeutuivat mm. seuraavat henkilöt: John O’Meally, Johnny Gilbert ja Patsy Daley. Useiden yhteenottojen jälkeen poliisin kanssa, jotka huipentuivat komisario Pottingerin päätökseen polttaa Hallin mökki Sandy Creekissä, Ben Hall ajautui vähitellen rikolliseen elämään.
Ensimmäisen tapauksen yhteydessä Hall jenginsä kanssa ryöstivät Robinson’s-hotellin Canowindrassa Uudessa Etelä-Walesissa. Kaikkien matkustajien ja kaupunkilaisten oli jäätävä hotelliin, mutta heitä ei kohdeltu kaltoin ja heille tarjottiin ruokaa ja viihdettä. Paikallista poliisia nöyryytettiin lukitsemalla hänet omaan selliinsä. Kun panttivangit vapautettiin, jengi vaati maksamaan hotellin pitäjälle ja antamaan kaupunkilaisille ”kuluja”. Tarkoituksena oli korostaa, että jengi saattoi toimia rangaistuksetta, ja vähätellä poliisia. Tässä he onnistuivat näyttävästi.
Pian tämän jälkeen jengi teki ryöstöretken Bathurstin kaupunkiin, jota seurasi muutamaa päivää myöhemmin toinen Canowindran valtaus, tällä kertaa kolmeksi päiväksi. Heidän ritarillinen toimintansa pysähtyi kuitenkin pian äkillisesti, kun Micky Burke tapettiin Dunns Plainsissa, John Vane antautui poliisille ja O’Meally ammuttiin kuoliaaksi hyökkäyksessä Goimblan asemalle lähellä Eugowraa. Viiden hengen jengi oli supistunut vain kahteen – Halliin ja Gilbertiin.
Vuoden 1864 aikana Ben Hall jatkoi elämäänsä maanteillä eri kumppaneidensa kanssa, joihin kuuluivat Gilbert, Dunleavy ja Old Man, James Gordon. Lopulta jengiin kuuluivat Hall, Gilbert ja John Dunn. Marraskuussa 1864 John Gilbert ampui ja tappoi ylikonstaapeli Parryn marraskuussa 1864 postivaunun ryöstön yhteydessä Black Springs Creekissä Jugiongin lähellä. Tammikuussa 1865 John Dunn ampui konstaapeli Nelsonin, kun jengi ryösti Collectorissa sijaitsevan hotellin (nykyinen Bushranger Hotel). Lopulta vuoden 1865 alussa viranomaiset ryhtyivät vihdoin lainsäädäntötoimiin lopettaakseen näiden kolmen uran. Uuden Etelä-Walesin parlamentissa ajettiin läpi Felons Apprehension Act -laki, jonka tarkoituksena oli nimenomaan julistaa Hall ja hänen toverinsa lainsuojattomiksi, mikä tarkoitti, että he olisivat ”lain ulkopuolella” ja että kuka tahansa voisi tappaa heidät milloin tahansa ilman varoitusta.
Vuosien 1863 ja 1865 välisenä aikana Ben Hallin ja hänen eri kumppaneidensa syyksi katsotaan yli sata ryöstöä, mikä tekee heistä yhdet siirtomaa-alueen vilkkaimmista bushrangeista. Niihin kuului useiden kylien ryöstäminen, kymmeniä postivaunuryöstöjä ja arvokkaiden kilpahevosten säännöllinen varastaminen.
Toukokuussa 1865 Hall ja muut tajusivat, että selvitäkseen hengissä heidän oli lähdettävä Uudesta Etelä-Walesista. He vetäytyivät ensin eristyneelle alueelle Goobang Creekissä Forbesin luoteispuolella tarkoituksenaan kerätä tuoreita hevosia ja muonaa pitkää matkaa varten pohjoiseen. Heidän olinpaikastaan ilmoitti poliisille ”Goobang Mick” Coneley, mies, joka oli aiemmin luvannut antaa jengille apua ja suojelua. Huhtikuun lopulla Hall erosi väliaikaisesti seuralaisistaan ja aikoi tavata heidät uudelleen muutamaa päivää myöhemmin Goobang Creekissä. Tällä kertaa siellä odotti kuitenkin poliisi, joka oli piilossa pusikossa. Aamuyöllä 5. toukokuuta Hall joutui kahdeksan hyvin aseistetun poliisin väijytykseen, ja he ampuivat häntä ainakin kolmekymmentä kertaa, kun hän yritti paeta. Hän kaatui, ja kun hän piti itseään pystyssä taimesta, hän huusi: ”Olen haavoittunut, ampukaa minut kuoliaaksi.” Hän ei voinut pysähtyä. Hän kuoli sekunteja myöhemmin.