Ben Roth
Olen ollut vuodesta 2015 lähtien Harvard College Writing Programin ohjaaja, jossa opetan filosofiaan perustuvia kirjoitustunteja ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Olen opettanut versioita aiheesta The Narrative Self, Existentialism ja nyt Philosophical Films, josta Bok Center myönsi minulle Certificate of Excellence in Teaching. Opetan myös joka syksy Harvard Extension Schoolin johdantoa filosofiaan monenlaisille opiskelijoille, kuten työssäkäyville aikuisille, kokopäivätutkintoa suorittaville opiskelijoille, kotona opiskeleville lukiolaisille, sotilashenkilöstölle, papistolle, kansalaisopiston opettajille, MBA:lle ja eläkeläisille.
Opiskelin filosofiaa ja englantia Williams Collegessa ja väittelin filosofian tohtoriksi filosofian tohtorista tutkintoa varten Bostonin yliopistosta vuonna 2014, ja siinä välissä olin töissä Harvardin kirjakaupassa. Tohtorintutkinnon jälkeen jäin BU:lle vuodeksi lehtoriksi opettamaan etiikan ja filosofian historian johdantokursseja sekä 300-tason seminaareja antiikin filosofiasta. Olen myös ollut stipendiaattina Cambridgen yliopistossa ja Wienin Institut für die Wissenschaften vom Menschenissa, opiskellut englantia ja kasvatustiedettä vuoden ajan Bathissa, Englannissa, ja viettänyt kaksi kesää Middlebury Collegen saksankielisessä kielikoulussa.
Tutkimukseni keskipisteenä ovat kysymykset siitä, miten narratiivisuus liittyy siihen, miten ymmärrämme elämämme ja konstituoimme itsemme täysivaltaisina minöinä ja persoonina. Väitöskirjani pohjalta kehitän tulkintaa Heideggerin Oleminen ja aika -teoksesta siten, että se tarjoaa uudenlaisen teorian siitä, miten tulkitsemme elämämme merkityksen – samalla tavalla kuin tulkitsemme tarinaa, emme silloin, kun olemme lopettaneet sen, vaan pikemminkin silloin, kun olemme vielä keskellä sitä. Hyödynnän lähteitä mannermaisesta filosofiasta (Ricoeur, Sartre, Beauvoir, Arendt), uudemmasta englanninkielisestä filosofiasta (Alasdair MacIntyre, Charles Taylor, Marya Schechtman), kirjallisuusteoriasta sekä tiettyjen fiktioiden ja elokuvien tulkinnoista. Osa näistä töistä on julkaistu European Journal of Philosophy -lehdessä. Olen myös julkaissut artikkeleita Walter De Marian maataideinstallaatiosta The Lightning Field, nihilismin ongelmasta arkkitehtuurifenomenologiassa, Sartren romaanista Nausea ja Paul de Manin dekonstruktiivisesta lähestymistavasta Rousseaun Tunnustuksiin. Filosofia ja kirjallisuus -lehdessä on tulossa artikkeli Wittgensteinin ja eräiden amerikkalaisten nykykirjailijoiden välisestä resonanssista, ja pipline-lehdessä on tulossa artikkeli huolenpidosta, ironiasta ja sitoutumisesta Richard Powersin romaanin The Overstory kautta. Kiinnostukseni ovat laajoja ja poikkitieteellisiä ja ulottuvat kirjallisuuden ja taiteen filosofiaan, 1800- ja 1900-luvun eurooppalaiseen filosofiaan, etiikkaan, filosofian historiaan, kirjallisuusteoriaan sekä 1900- ja 2000-luvun kaunokirjallisuuteen. Viime aikoina olen työskennellyt aktiivisimmin esseiden parissa, jotka käsittelevät Christopher Nolanin Tenet-elokuvan ja yleisemmin blockbuster-elokuvien kieltämätöntä politiikkaa, sekä haarautuvien polkujen ja aikasilmukoiden narratiiveja.
Olen myös julkaissut jonkin verran julkisempaa kulttuurikritiikkiä ja alkanut viettää enemmän aikaa kaunokirjallisuuden kirjoittamiseen. Olin finaalissa Cutbankin vuoden 2020 flash fiction -kilpailussa, olen julkaissut puolisen tusinaa hyvin lyhyttä tarinaa, ja muutama pidempi tarina on tekeillä.
Vapaa-ajallani luen valtavan määrän romaaneja, katson melkein yhtä paljon elokuvia, tykkään patikoida aina kun vain voin ja käyn modernin taiteen museoissa aina kun matkustan. Olen alunperin kotoisin St. Louisista, mutta olen asunut Massachusettsissa ja erityisesti Cambridgessa pidempään kuin missään muualla. Jos muiden reaktioiden voimakkuudesta voi päätellä jotain, huomattavin asia minussa on se, että käytän jatkuvasti flip-puhelinta.