Bibliografia

SourceEdit

Se paikka, josta tiedot poimitaan, on kuvattava asiakirja, jota kutsutaan ”lähdeasiakirjaksi”, ja sen sisällä asiakirjan osat, joista tiedot on poimittu, asetetaan hierarkkisesti. Tärkein asiakirjan sisäisistä tietolähteistä on nimiölehti tai otsikkolehti, joka on pariton sisäsivu, joka sisältää tekijän, teoksen otsikon ja alaotsikon sekä tavallisesti toimituksellisen kuvatekstin (joka koostuu paikkakunnasta ja kustantajan nimestä), joskus myös painoksen numeron ja painoksen päivämäärän; nimiölehteä ei pidä sekoittaa kansilehteen, josta tavallisesti puuttuu alaotsikko ja joka tavallisesti sisältää teoksen aiheeseen liittyvää kuvitusta. Kannen ja nimiölehden välissä on yleensä nimiölehti, jossa on vain kirjan nimi ilman alaotsikkoa, eikä teoksen tekijää mainita. Jos koodeksissa on nimiölehti, tämä on ensimmäinen painettu sivu. Jos asiakirjassa ei ole nimiölehteä, tiedot on hankittava kirjan tai asiakirjan muista osista alla olevan numeroidun luettelon mukaisessa hierarkkisessa järjestyksessä. Osat, joista saadaan tietoa lähdeasiakirjasta niiden tärkeyden mukaan, ovat seuraavat:

Otsikkosivu tai nimiölehti Käytetään myös nimitystä ”etukannen sisäpuoli” tai ”nimiölehti”. Se löytyy sisäsivuilta, ja se on pariton sivu (yleensä toinen painettu sivu, joskus ensimmäinen), joka on asiakirjan bibliografisten tietojen ensisijainen sisäinen lähde. Joissakin muissa kuin päivittäisissä aikakauslehdissä ei ole otsikkosivua, joten näissä tapauksissa ensisijainen tietolähde on kansi tai etukansi. Takakansi Asiakirjan bibliografisten tietojen saamisen kannalta tärkeysjärjestyksessä sen katsotaan olevan samalla hierarkiatasolla kuin nimiölehden tai etukannen. Se on yleensä nimiölehden edessä, ja se sisältää tiedot sen sarjan nimestä, johon monografia kuuluu. Oikeudet-sivu Tunnetaan myös nimellä ”credits”-sivu. Se sijaitsee nimiölehden takapuolella sen lisäksi, että siinä annetaan muita toimituksellisia tietoja, kuten ISBN-tunnus, oikeudelliset tiedot (tekijänoikeudet, painosoikeudet, lakisääteinen talletus – lyhenne D.L.-) ja lisätietoja muun muassa painoksen numerosta ja ensijulkaisuvuodesta, alkuperäisteoksesta ja kääntäjästä, jos kyse on käännöksestä, kirjallisesta toimittajasta tai arvostelijasta tai painopaikasta. Otsikkosivu Otsikkosivua edeltävä sivu, joka sisältää vain pääotsikon (kirjoittajaa ei yleensä paineta tähän), ja jos se on olemassa, se on painetun koodeksin ensimmäinen kirjoitettu sivu. Kolofoni Tämä on yleensä muutama rivi julkaisun viimeistä painettua sivua seuraavalla parittomalla sivulla. Se sisältää painojäljen, joka sisältää kirjapainon nimen, paikkakunnan ja painospäivämäärän sekä painopäivän ja juhlapäivän, jolloin painatus valmistui, johon voidaan lisätä muita tietoja ja huomautuksia. Joskus kolofonissa on painojäljen sijasta jäljennös (paikkakunta ja kustantaja). Kansi- tai nimiölehti Sarjajulkaisuissa, joissa ei ole nimiölehteä, se korvaa nimiölehden sisäisten tietolähteiden hierarkiassa. Monissa koodekseissa tai monografioissa on tapana käyttää kirjan aiheeseen liittyvää kuvitusta sekä graafista suunnittelua, joka tekee kannesta houkuttelevan tai tyylikkään. Takakansi Tämä on kansi, joka sulkee sidotun kirjan, eli etukannen takaosa. Sen vasemmassa alakulmassa on viivakoodi (jos kirjaan on painettu viivakoodi); takakannessa on yleensä myös hinta ja tietoa tekstin sisällöstä, esim. tiivistelmä. Se voi myös olla täysin vailla tietoja. Läppä Nämä ovat sisäänpäin taitettujen kansien jatkeita, ja joskus ne sisältävät tietoja. Etukannessa on yleensä tiivistelmä teoksen sisällöstä ja tiivistelmä kirjailijan elämäkerrasta; takakannessa, jos se ei ole jatkoa etukannessa yleensä annetuille tiedoille (joskus se sisältää tietoja teoksesta ja kirjailijasta), on yleensä luettelo muista samaan kokoelmaan kuuluvista kirjoista, joihin teos kuuluu. Jos etukannessa olevan mallin tai kuvituksen tekijänoikeustiedot on ilmoitettava, ne ovat todennäköisesti tässä takalehdessä. Selkämys Peittää koodeksin arkkien ompelun tai liimauksen, ja se sisältää yleensä kirjailijan nimen, teoksen nimen ilman alaotsikkoa, niteen numeron, jos se koostuu useammasta niteestä, kokoelman tai aikakauslehden sarjanumeron, kustantajan logon ja kustantajan toiminimen. Pölykuori Tunnetaan myös nimellä ”pölykuori”. Tämä on tukevasta paperista, laminaattipaperista tai pahvista valmistettu kansi, joka asetetaan kirjan kansien päälle suojaamaan niitä, mutta ei kiinnitetä niihin, erityisesti kirjoissa, joissa on kangas- tai kartonkikannet, ja joka jäljittelee saman teoksen vastaavan kartonkipainoksen kansien sisältöä.

Kun osat, joista bibliografiset tiedot saadaan, on hierarkkisesti määritelty, niiden osien osalta, jotka koskevat tekijävastuuta (päävastuuhenkilö tai kirjailija; ja toissijaiset vastuuhenkilöt, kuten kirjallisuustoimittaja, kääntäjä, prologin kirjoittaja), teoksen täydellistä nimikettä, painoksen numeroa, sivutoiminimeä (eli paikkakuntaa ja kustantajaa) ja julkaisupäivämäärää, ensisijaisena lähteenä on nimikirjaimen nimiölehti tai nimiölehti. ISBN-numeron, ensimmäisen painoksen, painojäljen (eli kirjapainon nimi, paikkakunta ja painopäivä) ja jakelijan osalta ensisijainen lähde on oikeuksien sivu. Jos jotakin tietoa ei löydy ensisijaiselta paikalta, on tutustuttava kirjan muihin osiin siinä järjestyksessä, jossa ne on lueteltu edellä, ja se tieto, joka tämän hierarkian mukaan on korkeimmalla sijalla, on aina etusijalla.

Sitaatit ovat viittauksia muihin kirjoittajiin tai teoksiin, jotka on sisällytetty laadittavaan asiakirjaan.

SitaatitEdit

Katalaanitutkimuksen instituuttiin (IEC) kuuluvan Katalonian viestintäyhdistyksen (SCC) mukaan sitaatit kirjoitetaan lainausmerkeillä, kun ne vievät alle kolme riviä. Viittaus on kirjoitettava pilkkujen jälkeen.

Jos lainaukset ovat yli kolme riviä pitkiä, ne on kirjoitettava erilliseen kappaleeseen, joka on sisennetty 1 cm vasemmalle; fontin on oltava yhtä pistettä pienempi kuin tekstin fontti. (Jos tekstin fontti on 12 pistettä, sitaatti on 11 pistettä). Rivivälin on oltava yksirivinen.

Sitaattiviittaus on lopussa, ennen pistettä.

Tekstin poistaminen lainauksissa on merkittävä kolmella pisteellä hakasulkeissa: .

Sitaattiviittaus on lopussa, ennen pistettä.