Bill Simmons

OriginsEdit

Kahdeksan vuotta yliopisto-opintojen jälkeen Simmons asui Charlestownissa työskennellen erilaisissa töissä ennen kuin pääsi lopulta ESPN:lle töihin. Valmistumisen jälkeisenä syyskuussa Simmons aloitti työt Boston Heraldissa lukion urheilutoimittajana ja toimituksen assistenttina, pääasiassa ”vastaten puhelimiin… järjestäen ruokakuljetuksia, työskennellen sunnuntain jalkapallotulososastolla”. Kolme vuotta myöhemmin hän sai töitä Boston Phoenixin freelancerina, mutta oli kolmen kuukauden sisällä rahaton ja ryhtyi baarimestariksi. Vuonna 1997, kun Simmons ei saanut töitä sanomalehdestä, hän ”painosti” AOL:n Digital City Bostonia antamaan hänelle kolumnin, ja hän perusti BostonSportsGuy.com-verkkosivuston työskennellessään öisin baarimikkona ja tarjoilijana. Hän päätti kutsua kolumniaan ”Sports Guy”, koska sivustolla oli ”Movie Guy.”

Alun perin kolumni oli saatavilla vain AOL:ssä, ja Simmons välitti kolumnia ystävilleen. Hän alkoi saada sähköpostiviestejä ihmisiltä, jotka kysyivät, voisivatko he päästä hänen postituslistalleen. Ensimmäisten 18 kuukauden ajan Simmons lähetti kolumnin noin sadalle ihmiselle, kunnes se tuli saataville verkkoon marraskuussa 1998. Sivusto sai nopeasti mainetta, sillä monet Simmonsin lukio- ja opiskelukaverit lähettivät sitä sähköpostitse toisilleen. Vuonna 2001 hänen sivustollaan oli keskimäärin 10 000 lukijaa ja 45 000 katsojaa päivässä.

Jimmy Kimmel Live!Edit

Kesällä 2002 Jimmy Kimmel oli yrittänyt saada Simmonsia kirjoittamaan uuteen myöhäisillan talk show’hunsa Jimmy Kimmel Live! jonka oli määrä saada ensi-iltansa Super Bowlin jälkeen. Simmons kieltäytyi suurimman osan kesästä, koska hän ei halunnut vähentää kolumnejaan ja muuttaa länsirannikolle pois perheensä ja bostonilaisten joukkueiden luota. Kimmel jatkoi hänen ”ahdisteluaan”, ja syyskuun puoliväliin mennessä Kimmel sai hänet ”köysiin”. Simmonsille oli ratkaisevaa, että hän saattoi kirjoittaa ohjelmaan sekä ESPN.comiin ja ESPN The Magazineen, mikä oli mahdollista, koska Disney oli yhteydessä ESPN:ään ja ABC:hen. Hän on myös todennut lähteneensä mukaan ohjelmaan, koska oli palanut loppuun palstaltaan, tunsi tarvitsevansa vaihtelua ja halusi aina kirjoittaa talk show’hun.

Simmons jätti Bostonin ja muutti Kaliforniaan 16. marraskuuta 2002 ja aloitti huhtikuussa 2003 työskentelyn komediasarjakirjoittajana ohjelmassa. Simmons kutsui sitä ”parhaaksi liikkeeksi, jonka olen koskaan tehnyt” ja sanoi sen olleen yksi elämänsä parhaista kokemuksista. Hän jätti ohjelman keväällä 2004 kirjoitettuaan puolitoista vuotta ohjelmaan. Hän halusi keskittyä täysipäiväisesti kolumniinsa, sillä hänen kirjoitustyönsä oli alkanut hiipua eikä hänellä ollut tarpeeksi aikaa työskennellä kolumnien parissa tai edes ajatella niitä. Simmons jäi Kaliforniaan.

ESPNEdit

Simmons sai mainetta ”Bostonin urheilumiehenä”, mikä toi hänelle vuonna 2001 työtarjouksen ESPN:ltä kolmen vieraskolumnin kirjoittamisesta. Hänen toinen kolumninsa oli ”Is Clemens the Antichrist?”, josta tuli yksi sivuston eniten sähköpostia saaneista artikkeleista sinä vuonna. Koska Simmonsista tuli yksi sivuston suosituimmista kolumnisteista, hän sai oman osionsa ESPN.comin Page 2 -sivulle, mikä auttoi sekä häntä että Page 2:ta saavuttamaan laajaa suosiota. Ensimmäisten kuudentoista kuukauden aikana, jotka Simmons kirjoitti Page 2:lle, katsojamäärät kaksinkertaistuivat. Vuoden 2004 lopulla ESPN käynnisti hänen kolumneihinsa perustuvan online-sarjakuvan, jota Simmons kutsui myöhemmin ”möhläykseksi” ja päätti lopettaa. Simmons kirjoitti sivulleen kolumnin kuukaudessa otsikolla ”Sports Guy’s World.”

Johtavana kolumnistina Simmons oli yksi maan luetuimmista urheilukirjoittajista, ja häntä pidetään urheilukirjoittamisen edelläkävijänä internetissä. Hänen lukijamääränsä on kasvanut tasaisesti siitä lähtien, kun hän aloitti ESPN.com-sivustolla vuonna 2001. ESPN:n mukaan vuonna 2005 Simmonsin kolumnilla oli keskimäärin 500 000 kävijää kuukaudessa. ComScoren mukaan Simmonsin kolumnilla oli kesäkuun ja marraskuun 2009 välisenä aikana keskimäärin 1,4 miljoonaa sivulatausta ja 460 000 yksilöllistä kävijää kuukaudessa.

Vuonna 2007 Simmons ja Connor Schell ideoivat 30 for 30 -dokumenttisarjan, joka koostuu 30 dokumenttielokuvasta ”ESPN-aikakauden” 30:nnen vuoden kunniaksi. Simmons ja Schell pitivät erityisen kiinnostavina ”tarinoita, jotka herättivät aikanaan vastakaikua, mutta unohtuivat lopulta jostain syystä”. Sarja sai ensi-iltansa 6. lokakuuta 2009 Peter Bergin ohjaamalla elokuvalla ”King’s Ransom”. Simmons toimi projektin vastaavana tuottajana, kunnes hän jätti ESPN:n vuonna 2015.

Simmons aloitti 8. toukokuuta 2007 ESPN.comin podcastin Eye of the Sportsguy. Kesäkuun 14. päivänä 2007 podcast muutettiin The B.S. Reportiksi Ronald Jenkeesin kirjoittamalla uudella tunnuskappaleella. Simmons loi viikoittain yhden tai kaksi tunnin mittaista podcastia, joissa oli yleensä läpi koko ajan yksi teema ja joissa hän puhui kaikille urheilun ja median merkkihenkilöistä ystäviinsä. The B.S. Report oli säännöllisesti ESPN.comin ladatuin podcast, jota ladattiin keskimäärin 2 miljoonaa kertaa kuukaudessa. Vuonna 2009 The B.S. Reportia ladattiin yli 25,4 miljoonaa kertaa.

Simmons alkoi kirjoittaa joka toinen viikko 800 sanaa sisältävää kolumnia ESPN The Magazine -lehteen vuonna 2002, mutta sai ESPN:n vakuuttuneeksi kolmen vuoden kuluttua siitä, että hän saisi kirjoittaa 1 200 sanaa. Simmons ilmoitti 27. heinäkuuta 2009 jäävänsä eläkkeelle lehdestä, mutta jatkoi kirjoittamista Page 2 -sivustolle.

Lokakuussa 2007 ilmoitettiin, että Simmons liittyi televisiosarjaan E:60 erityiseksi avustajaksi. Toukokuussa 2010 kerrottiin, että Simmons ja ESPN pääsivät yhteisymmärrykseen uudesta sopimuksesta, vaikkei ehdoista annettu virallista ilmoitusta.

Simmons on vuodesta 2009 lähtien toiminut myös moderaattorina ja panelistina vuotuisessa MIT Sloan Sports Analytics -konferenssissa NBA-kaudesta 2012-2013 alkaen Simmons liittyi NBA Countdown pregame show’hun panelistina/yhteistyökumppanina ESPN:n/ABC:n kattauksen aikana. Hän jätti ohjelman ennen kautta 2014-2015.

Simmons ajoi postilaukkupalstallaan tekemänsä ehdotuksen jälkeen Lebron Jamesia paljastamaan päätöksensä jättää Cavs valtakunnallisessa tv-erikoislähetyksessä. Simmons esitti idean ESPN:lle ja Lebronin leirille ja jatkoi idean ajamista kulissien takana. Vaikka James ja hänen leirinsä saavat suurimman osan kritiikistä ”The Decision” -debakkelista, Simmonsille annetaan harvoin kunniaa tai häntä syytetään epäonnistumisesta ja hän on kritisoinut ”The Decisiona”. Simmons on puhunut ”Päätöksestä” podcasteissaan antaen itselleen vähemmän roolia kuin muille.

ESPN ilmoitti 8. toukokuuta 2015, että Simmonsin sopimusta, jonka oli määrä päättyä syyskuussa 2015, ei uusita.

GrantlandEdit

Simmons toimi 8. kesäkuuta 2011 käynnistyneen ESPN:n omistaman urheilua ja pop-kulttuuria käsittelevän Grantland-sivuston päätoimittajana. Sivuston nimi oli viittaus edesmenneeseen urheilutoimittajaan Grantland Riceen, vaikka se ei tiettävästi ollut Simmonsin valinta nimeksi. Urheilublogi Deadspin oli aiemmin vuonna 2010 kertonut, että Simmons työskenteli ”huippusalaisen toimituksellisen projektin” parissa. Sivuston keskeisiä avustajia olivat muun muassa Jalen Rose, Zach Lowe, Kirk Goldsberry ja Wesley Morris. Elokuussa 2014 ESPN ilmoitti, että Simmons jättäisi NBA Countdownin tuottaakseen sivustonsa kautta ESPN:lle 18-jaksoisen prime time -ohjelman nimeltä The Grantland Basketball Show – joka myöhemmin muutettiin nimeksi The Grantland Basketball Hour – joka debytoisi 21. lokakuuta 2014. Näissä jaksoissa Simmons keskusteli NBA:han liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista sekä joistakin hänen suosituimmista urheilusarakkeistaan yhdessä juontajansa Jalen Rosen kanssa. Erikoisvieraina oli toimittajakollegoita, popkulttuurin julkkiksia sekä nykyisiä ja entisiä valmentajia ja urheilijoita. Kuukausia sen jälkeen, kun se oli päättänyt olla uusimatta sopimustaan Simmonsin kanssa, ESPN sulki Grantland-sivuston 30. lokakuuta 2015.

HBOEdit

22. heinäkuuta 2015 Simmons ilmoitti allekirjoittaneensa uuden monialuesopimuksen HBO:n kanssa lokakuusta 2015 alkaen. Osana tätä sopimusta hän isännöisi viikoittaista keskusteluohjelmaa Any Given Wednesday. Show sai ensi-iltansa 22. kesäkuuta 2016. Se peruttiin marraskuussa 2016. Simmonsin multimediasopimus verkoston kanssa jatkui, ja hän ilmoitti, että HBO:lla oli suunnitelmia tulevista hankkeista. HBO Sportsin, WWE:n ja Bill Simmons Media Groupin yhteistuotanto oli dokumenttielokuva André the Giantista, jonka Jason Hehir ohjasi. Dokumentti esitettiin HBO:lla 10. huhtikuuta 2018.

Heinäkuun 2018 lopulla paljastui, että HBO päätti uudistaa Simmonsin sopimuksen, jotta hän pysyisi verkoston kanssa jatkossakin.

The RingerEdit

Simmons ilmoitti uuden verkkosivustonsa The Ringerin avaamisesta 17. helmikuuta 2016. Sivustoa oli tarkoitus pyörittää osana hänen syksyllä 2015 aloittamaansa yritystä Bill Simmons Media Groupia. Mediaryhmään kuuluu useita podcasteja, jotka keskittyvät nykypäivän urheilun, popkulttuurin ja teknologian eri osa-alueisiin, ja The Ringer -sivuston kirjoittajat toimivat näiden podcastien isäntinä. Sivustolle palkattiin myös useita työntekijöitä, jotka työskentelivät aiemmin Simmonsin kanssa Grantlandissa. The Ringer aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2016.

Vox Media ilmoitti 30. toukokuuta 2017 tehneensä sopimuksen mainosmyynnistä ja pääsystä julkaisualustaansa osana tulonjakosopimusta. Simmons säilytti verkkosivuston toimituksellisen määräysvallan. 5. helmikuuta 2020 Simmons ilmoitti Spotifyn ostavan The Ringerin noin 200 miljoonalla dollarilla, ja Daniel Ek kuvaili The Ringeriä ”uudeksi ESPN:ksi”. Simmons totesi, että The Ringer säilyttää sisällöllisen ja toimituksellisen riippumattomuutensa.

The Ringerissä Simmons toimii toimitusjohtajana ja kirjoittaa vähemmän kuin aiempien yritystensä aikana. Hän isännöi The Bill Simmons Podcastia, joka pyörii säännöllisesti keskusteluissa ja haastatteluissa Hollywoodin persoonallisuuksien, ammattiurheilijoiden, muiden media-asiantuntijoiden, vanhojen ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Vakioasiakkaita ovat muun muassa hänen opiskelukaverinsa Joe House, Sal Iacono, Ryen Russillo, Chuck Klosterman, David Chang ja Simmonsin isä.