blekko

Yhtiön perusti vuonna 2007 Rich Skrenta, joka oli luonut Newhoon, jonka Netscape osti ja nimesi uudelleen Open Directory Projectiksi. Blekko keräsi 24 miljoonaa dollaria riskipääomaa muun muassa Netscapen perustajan Marc Andreessenin ja Ron Conwayn sekä U.S. Venture Partnersin ja CMEA Capitalin kautta. Yrityksen tavoitteena oli pystyä tarjoamaan hyödyllisiä hakutuloksia ilman Googlen usein tarjoamia turhia linkkejä. Blekko-toimittajat esiseuloivat hakutulokset usein haetuissa kategorioissa, kuten autoissa, rahoituksessa, terveydenhuollossa ja hotelleissa. Blekko-toimittajat käyttivät The New York Times -lehden mukaan ”Wikipedian kaltaista poliisitoimintaa” karsimalla pois sisältöfarmien luomat sivut ja keskittymällä ammattilaisilta saatuihin tuloksiin. Slashtagien käyttö rajoitti hakutulosten joukon niihin, jotka vastasivat määriteltyä ominaisuutta, ja slashtag oli tarkoitus lisätä automaattisesti hakuluokkiin, joissa oli esiseulottuja tuloksia. Tämä slashtagin käyttö toteutettiin myös videoiden ja kuvien hakemisessa, koska Blekko ei voinut hakea näitä sisältöjä tietyistä tietokannoista.

Henkilökohtaiseen terveyteen liittyvät kyselyt rajattiin ennalta seulottuun luetteloon sivustoista, jotka Blekko-toimittajat olivat määritelleet luotettaviksi, jolloin monet Googlen hauissa korkealle sijoittuvat sivustot jätettiin pois. Blekkon julkaisupäivään mennessä sen 8 000 beta-toimittajaa oli kehittänyt 3 000 slashtagia, jotka vastasivat sivuston yleisimpiä hakuja. Yhtiö toivoi voivansa kehittää toimittajien avulla valmiita luetteloita 50:stä sivustosta, jotka vastaavat parhaiten sen 100 000:ta yleisintä hakukohtaa. Lisätyökalujen avulla käyttäjät pystyivät näkemään IP-osoitteen, jolla sivusto toimii, ja rekisteröityneet käyttäjät pystyivät merkitsemään sivuston roskapostiksi.

Blekko erottautui myös tarjoamalla kilpailijoitaan rikkaampia tietoja. Jos käyttäjä esimerkiksi avasi verkkotunnuksen, johon oli lisätty /seo, hänet ohjattiin sivulle, joka sisälsi URL-osoitteen tilastotiedot. Tästä syystä asiantuntijat mainitsivat, että Blekko sopii Big Data -paradigmaan, sillä se kerää useita tietokokonaisuuksia ja esittää ne visuaalisesti niin, että käyttäjä saa nopeasti merkityksellistä ja käyttökelpoista tietoa.

Blekko ilmoitti tuolloin suunnitelmistaan ansaita tuloja myymällä mainoksia, jotka perustuvat slashtageihin ja hakutuloksiin. Yhtiö suunnitteli myös tarjoavansa tietoja algoritmistaan hakutulosten sijoittamiseksi paremmuusjärjestykseen, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tiettyihin sivustoihin tulevista linkeistä.

Blekko-ohjelman ohjeosion pysyvään viestiin kuului seuraava ”Web-hakujen lakiesitys oikeuksista”:

  1. Hakujen on oltava avoimia
  2. Hakutuloksissa on oltava mukana ihmisiä
  3. Ranking-tietoja ei saa pitää salassa
  4. Web-tiedot on oltava helposti saatavilla
  5. Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä
  6. .Kaikille sopivaa hakua
  7. Edistyneen haun on oltava saatavilla
  8. Hakukonetyökalujen on oltava avoimia kaikille
  9. Haku ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä
  10. Roskapostia ei kuulu hakutuloksiin
  11. Hakijoiden yksityisyyttä ei saa loukata

Yksi kirjoittajaksi kutsuttu kirjoittaja viittasi lakiesitysluonnokseen sanoilla, jotka ovat ”oletuksemme mukaan Googlea vastaan suunnattuja pilkkuja”.

Vuonna 2011 Blekko ilmoitti oikeuksiensa mukaisesti estävänsä ”sisältöfarmisivustoja” roskapostin vähentämiseksi.

Toukokuussa 2012 Mozilla ilmoitti yhteistyössä Blekkon kanssa Firefox-selaimen ”pikahaku”-laajennuksesta, joka on suunniteltu tallentamaan toistuvat hakupyynnöt välimuistiin.

Elokuussa 2012 Blekko laittoi kaikki hakukoneoptimointitilastonsa maksullisen suojamuurin taakse siitä huolimatta, että se oli aiemmin julistanut oikeuksiensa lakiesityksessä, että ”ranking-tiedot eivät ole salassa pidettäviä”.

Osto ja sulkeminenMuutos

IBM osti Blekkon ja sulki hakupalvelun 27.3.2015, jolloin hakuja ohjattiin sivulle, jossa ilmoitettiin: ”Blekko-teknologia ja -tiimi ovat liittyneet IBM Watsoniin!” ja linkitettiin blogikirjoitukseen, jossa ilmoitettiin, että blekko-palvelu oli suljettu ja blekko-verkkotietojen hakuominaisuudet oli tarkoitus integroida IBM Watsoniin lisäämällä siihen kehittynyttä verkkotietojen hakuominaisuuksien hakuominaisuuksien hakua, kategorisointia ja älykästä suodatusteknologiaa.