Botox – Maailman tappavin myrkky

Mikä on sinun myrkkysi? Miten olisi akuutisti myrkyllisin luonnonaine, jonka ihminen tuntee? Sitä voidaan ruiskuttaa, hengittää tai niellä ja se aiheuttaa nopeasti halvaantumisen ja siitä seuraavan hengitysvajauksen. Minkä tahansa aineen myrkyllisyyttä voidaan mitata asteikolla, jota kutsutaan mediaaniseksi tappavaksi annokseksi ja joka mittaa sen määrän, joka tarvitaan tappamaan puolet ihmisistä, joille sitä on annettu. Tämän myrkyn tappava mediaaniannos on 1,2-1,3 ng/kg injektiona. Tämän luvun suhteuttamiseksi voidaan todeta, että yksi gramma tätä ainetta, joka vastaa yhden raison massaa, riittäisi tappamaan yli 5,5 miljoonaa ihmistä (keskipaino 70 kg).

Tätä voidaan verrata muihin tunnettuihin myrkkyihin myrkyllisyyden mittaamiseksi. Esimerkiksi syaanivety on tappava kaasu, jota käytettiin joukkomurhien toteuttamiseen toisen maailmansodan holokaustin aikana. Samoissa olosuhteissa syanidin arvioitu tappava mediaaniannos on 1,1 mg/kg, mikä tarkoittaa, että yhdellä grammalla voitaisiin tappaa noin 6 miestä.

Vuodesta 2002 lähtien tämä kyseinen myrkky on saanut luvan kosmeettisiin tarkoituksiin. Siitä on tullut monimiljoonainen teollisuudenala, jossa ihmiset maksavat valtavia summia saadakseen etuoikeuden tämän myrkyn ruiskuttamiseen kehoonsa. Tämä myrkky on Botox.

Botox on botuliinitoksiinin erityinen muoto, jota esiintyy maaperässä, pölyssä ja saastuneessa ruoassa. Se toimii hyökkäämällä hermostoon aiheuttaen halvauksen altistuneille. Jotta lihakset voisivat liikkua, hermosolujen on oltava yhteydessä toisiinsa. Lihaksen supistuessa aivoissa tai selkäytimessä oleva hermosolu tuottaa sähköimpulssin, joka antaa signaalin välittäjäaineeksi kutsutun kemikaalin vapautumisesta. Välittäjäaine kulkeutuu motoneuronin reseptorikohtaan, jossa se sitoutuu aiheuttaen lihaksen supistumisen.

Botox kohdistuu lihaksiin lähellä injektiokohtaa, sitoutuu motoneuroneihin ja vie näin neurolähettimelle tarkoitetun tilan. Jos neurotransmitteri ei voi sitoutua motoneuroniin, lihassupistussignaalia ei voida välittää. Lihas halvaantuu. Botoxia voidaan näin ollen käyttää kosmeettisiin tarkoituksiin, sillä sitä voidaan ruiskuttaa kasvojen lihasten lamauttamiseksi. Jos lihakset eivät voi liikkua, vaikutukset ovat väliaikaisia ja kestävät yleensä 3-4 kuukautta. Näissä toimenpiteissä käytetään niin pieniä määriä Botoxia, että riskit ovat pienet, kun ne antaa koulutettu lääkäri. Botoxin tiedetään kuitenkin joskus leviävän injektiokohdasta, minkä vuoksi FDA antoi vuonna 2009 virallisen varoituksen. Äärimmäisissä tapauksissa tämä neu- rotoksiinin leviäminen voi aiheuttaa puheongelmia ja hengitysvaikeuksia. Vähemmän vakavia sivuvaikutuksia ovat lihasheikkous, näön hämärtyminen, silmäluomien roikkuminen ja nielemisvaikeudet.

Mutta ennen kuin Botox laajeni kosmeettisille aloille, sitä käytettiin ja käytetään edelleen monien heikentävien sairauksien hoitoon. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi lääkkeeksi, joka voi tarjota tilapäistä helpotusta vaivoihin, kuten liialliseen hikoiluun, migreeniin, hallitsemattomaan räpyttelyyn, yliaktiiviseen rakkoon ja ristisilmäisyyteen. Botuliinitoksiinipistoksia voidaan käyttää myös nielemisvaikeuksia, oksentelua ja rintakipua aiheuttaviin ruokatorven lihaskouristuksiin sekä aivohalvauksesta kärsivien henkilöiden auttamiseen parantamalla liikkeiden hallintaa.

Käyttökohteistaan huolimatta Botoxin vaarat ovat hyvin todellisia. Taudintorjuntakeskus on luokitellut sen A-luokkaan kuuluvaksi aineeksi, ja se muodostaa erittäin vakavan riskin biologisena aseena. Sen teho ylittää reilusti VX:n: myrkyllisimmän koskaan syntetisoidun hermokaasun.

Siviilikäyttöön tarkoitettua biopuolustusta käsittelevä työryhmä julkaisi vuonna 2001 konsensuslausuman, jossa hahmotellaan botuliinitoksiinin vaarat ja toimenpiteet, joihin olisi ryhdyttävä bioterrori-iskun sattuessa. Sekä aerosoli- että elintarvikehyönteiset hyökkäykset ovat mahdollisia, ja botulismin lamaannuttavat oireet ilmenevät 12-72 tunnin kuluttua altistumisesta. Botulismi päättyy hengitysvajaukseen, ellei altistuneita hoideta nopeasti antitoksiinilla, jolloin he saattavat tarvita vielä viikkojen tai kuukausien ajan avustettua hengityskonehoitoa.

Botoxia on leimattu ihmemyrkyksi. Sen terapeuttiset ja kosmeettiset sovellukset ovat laajoja ja tehokkaita, mutta sen aiheuttamat riskit ovat selvät. Sen käyttöön ei pidä suhtautua kevyesti.