Brent Scowcroft

Brent Scowcroft saadessaan kolmannen tähtensä kenraaliluutnantiksi 17. elokuuta 1974

Kansallisen turvallisuuden apulaispäällikköbrentti Brent Scowcroft keskustelee Vietnamin sodasta varapresidentti Nelson A. Nelson A:n kanssa. Rockefellerin ja Central Intelligence Agencyn johtajan William Colbyn kanssa kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksen tauolla huhtikuussa 1975.

Presidentti Gerald Ford keskustelee Henry Kissingerin ja Scowcroftin kanssa lokakuussa 1974.

Hän visioi elämää hävittäjälentäjänä toisen maailmansodan jälkeen, ja Scowcroft suoritti lentäjänkoulutuksensa loppuun lokakuussa 1948 sen jälkeen, kun hänet oli vihitty palvelukseen ilmavoimien kakkosluutnanttina 1947, ja hän oli vastaanottanut lentäjänlentäjän siivet. Tammikuun 6. päivänä 1949 North American P-51 Mustangin lentokoulutuksen aikana hänen P-51 Mustang -lentokoneessaan ilmeni kuitenkin moottoriongelmia sen jälkeen, kun se oli noussut ilmaan Grenierin sotilaslentokentältä, ja kone joutui syöksymään maahan. Vaikka hänen vammansa eivät olleet kriittisiä, Scowcroft oletti, ettei hän enää koskaan lentäisi, ja harkitsi uutta uraa ilmavoimissa. Hän palveli erilaisissa operatiivisissa ja hallinnollisissa tehtävissä vuosina 1948-1953. Sotilasuransa aikana hän työskenteli esikuntapäällikön viroissa, Yhdysvaltain ilmavoimien päämajassa ja kansainvälisistä turvallisuusasioista vastaavan apulaispuolustusministerin virastossa (Office of the Assistant Secretary of Defense for International Security Affairs). Hänen muihin tehtäviinsä kuuluivat muun muassa tiedekunnan virat Yhdysvaltain ilmavoimien akatemiassa ja Yhdysvaltain sotilasakatemiassa sekä apulaisilma-attasea Yhdysvaltain suurlähetystössä Belgradissa Jugoslaviassa.

Ylimmänä upseerina kenraali Scowcroft määrättiin Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntaan apulaisesikuntapäällikön apulaiskansliapäällikön toimistoon, joka käsitteli suunnitelmia ja operaatioita, ja hän palveli pitkän aikavälin suunnitteluosastolla, doktriinin, konseptien ja tavoitteiden osastolla vuosina 1964-1966. Seuraavaksi hän opiskeli Fort McNairissa sijaitsevassa kansallisessa sotakorkeakoulussa, minkä jälkeen hänet siirrettiin heinäkuussa 1968 kansainvälisistä turvallisuusasioista vastaavan apulaispuolustusministerin toimistoon. Syyskuussa 1969 hänet siirrettiin Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntaan suunnitelmien osastolle kansallisen turvallisuusneuvoston asioiden apulaisavustajaksi. Maaliskuussa 1970 hän liittyi yhteisen esikuntapäällikön organisaatioon ja hänestä tuli yhteisen esikunnan johtajan erityisavustaja.

Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja kenraaliluutnantti Brent Scowcroft yhdessä presidentti Gerald Fordin ja ulkoministeri Henry Kissingerin kanssa Air Force One -lentokoneen kyydissä 17. marraskuuta 1975

>
Yhdysvaltain presidenttinä toimiva presidentti George H. W. Gardner ja hänen puolustusministeriön johtajansa. W. Bush tutkii papereita Dick Cheneyn ja Scowcroftin kanssa huhtikuussa 1989.

Scowcroft lokakuussa 2009 Yhdysvaltain ulkoministeriössä Washingtonissa.

Ulkoinen video

videokuvake

Booknotesin haastattelu Scowcroftin ja George H. W. Bush aiheesta A World Transformed, 4. lokakuuta 1998, C-SPAN

videokuvake

After Words Scowcroftin ja Zbigniew Brzezinskin haastattelu aiheesta America and the World, 20. syyskuuta 2008, C-SPAN

Scowcroft ja puolustusministeri Robert Gates

Scowcroft nimitettiin presidentin sotilasavustajaksi helmikuussa 1972, ja tammikuussa 1973 hänet siirrettiin presidentin apulaisavustajaksi kansallisista turvallisuusasioista. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 16. elokuuta 1974 ja hän jäi eläkkeelle aktiivipalveluksesta tässä arvossa 1. joulukuuta 1975. Vain kuukautta aiemmin, Halloweenin verilöylyn aikana, hänestä oli tullut Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja (hänelle ensimmäistä kertaa) Henry Kissingerin tilalle. Scowcroftin palveluksen jatkaminen ilmavoimissa olisi riippunut siitä, että senaatti olisi vahvistanut hänen sotilasarvonsa uudelleen, minkä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja H. R. McMaster valitsi vuonna 2018.

Hänen sotilaallisiin kunniamerkkeihinsä ja palkintoihinsa kuuluivat muun muassa ilmavoimien ansiomitali (Air Force Distinguished Service Medal), legioonan ansiomitali (Legion of Merit) tammilehtipalkintoineen (Legion of Merit with oak leaf cluster) ja ilmavoimien kunniamitali (Air Force Commendation Medal).

Ennen liittymistään Bushin hallinnon palvelukseen Scowcroft työskenteli kissingerin yhdistyksen (Kissinger Associatesin) varajohtajana. Hänellä oli pitkä yhteistyö Henry Kissingerin kanssa, sillä hän toimi tämän avustajana Kissingerin toimiessa Richard Nixonin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana vuodesta 1969 lähtien.

Scowcroft toimi puheenjohtajana tai jäsenenä useissa poliittisissa neuvoa-antavissa elimissä, kuten presidentin asevalvonnan yleisessä neuvoa-antavassa komiteassa, presidentin strategisia joukkoja käsittelevässä komiteassa, presidentin puolustusjohtoa käsittelevässä sininauhakomiteassa, puolustuspoliittisessa neuvottelukunnassa ja Iran-Contra-asiaa tutkineessa erityisessä tarkastuslautakunnassa (Towerin toimikunta). Hän toimi myös puolueettoman Project on National Security Reform -hankkeen ohjaavassa koalitiossa. Hänet nimitettiin Lee Hamiltonin rinnalle Amerikan ydintulevaisuutta käsittelevän Blue Ribbon Commission on America’s Nuclear Future -komission puheenjohtajaksi vuosina 2010-2012.

Syyskuun 11. päivän aamuna 2001 Scowcroft oli E-4B-koneessa, joka tunnetaan myös nimellä National Airborne Operations Command Center (NAOC), kiitoradalla odottamassa, että se pääsisi nousemaan ilmaan ja lentämään lentotukikohtaan Offuttin lentotukikohtaan, kun ensimmäinen kaapattu matkustajakone iskeytyi Maailman kauppakeskukseen. Scowcroftin lentokone oli matkalla Offuttille, kun toinen kaapattu matkustajakone iskeytyi WTC:hen, ja Scowcroft oli mukana tarkkailemassa sekä presidentti George W. Bushin Floridassa että Valkoisessa talossa olleen varapresidentti Dick Cheneyn johtamisoperaatioita.

Scowcroft oli ajatushautomon The Forum for International Policy perustaja ja puheenjohtaja. Hän oli myös kansainvälisen liike-elämän konsulttiyrityksen The Scowcroft Groupin puheenjohtaja. Hän oli yhdessä Joseph Nyen kanssa Aspen Strategy Groupin toinen puheenjohtaja. Hän oli jäsenenä Amerikan välisessä vuoropuhelussa, Trilateraalisessa komissiossa ja Council on Foreign Relations -järjestössä sekä Center for Strategic and International Studiesin ja Atlantic Councilin johtokunnan jäsenenä.

Scowcroft oli johtava republikaanien arvostelija Yhdysvaltojen Irakin-politiikasta ennen ja jälkeen vuoden 2003 hyökkäyksen, mitä erityisesti sodan arvostelijat ovat pitäneet merkittävänä, kun otetaan huomioon Scowcroftin läheiset siteet entiseen presidenttiin George H. W. Bushiin. Hän herätti huomiota raporttien mukaan Bushia arvostelevista lausunnoista – joita hän ei kiistänyt, kun The Washington Post -lehti siteerasi hänen näkemystään, jonka mukaan ”Bush on ’lumoutunut’ Israelin pääministeristä Ariel Sharonista, että Irak on ’epäonnistunut hanke’ ja että hallinnon unilateralistinen lähestymistapa on vahingoittanut Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita”. Huolimatta julkisesta kritiikistään hyökkäyspäätöstä kohtaan Scowcroft kuvaili edelleen itseään Bushin hallinnon ”ystäväksi”. Hän vastusti myös jyrkästi hätiköityä vetäytymistä ja väitti, että vetäytyminen Irakista ennen kuin maa kykenee hallitsemaan, ylläpitämään ja puolustamaan itseään, ”olisi strateginen tappio Yhdysvaltojen eduille, jolla voisi olla katastrofaalisia seurauksia sekä alueella että sen ulkopuolella”. Scowcroft jatkoi korostamalla, että Yhdysvaltojen on ”varmistettava alueen maiden itsensä tuki”. On suuresti niiden oman edun mukaista antaa tätä tukea… valitettavasti viime vuosina ne ovat tulleet pitämään vaarallisena samaistumista Yhdysvaltoihin, ja niinpä ne ovat suurelta osin pysytelleet sivussa.”

ulkoinen video

videokuvake

HBO:n History Makers -sarja: A Conversation with Brent Scowcroft, 3. lokakuuta 2007, Council on Foreign Relations

Hän kannatti Afganistanin maihinnousua ”suorana vastauksena” terrorismiin.

Presidentti George H. W. Bush myönsi hänelle presidentin vapaudenmitalin vuonna 1991. Vuonna 1993 kuningatar Elisabet II nimitti hänet Buckinghamin palatsissa Brittiläisen imperiumin ritarikunnan kunniakomentajaksi. Vuonna 1988 hän sai American Academy of Achievementin Golden Plate -palkinnon. Vuonna 2005 Scowcroftille myönnettiin tiedustelu- ja kansallisen turvallisuuden liiton William Oliver Baker -palkinto.

Vuonna 1998 hän kirjoitti yhdessä George H. W. Bushin kanssa kirjan A World Transformed. Kirjassa kuvattiin, millaista oli olla Valkoisessa talossa kylmän sodan päättyessä, kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa. Huomionarvoista on, että molemmat hahmot selittivät, miksi he eivät menneet Bagdadiin vuonna 1991: ”Jos olisimme menneet maihinnousun tietä, Yhdysvallat olisi mahdollisesti edelleen miehitysvalta katkerasti vihamielisessä maassa.”

Hänen ja toimittaja David Ignatiuksen johdolla käymänsä keskustelut ulkopolitiikasta Zbigniew Brzezinskin kanssa julkaistiin vuonna 2008 kirjassa America and the World: Conversations on the Future of American Foreign Policy.

Scowcroft oli Yhdysvaltain ja Azerbaidžanin kauppakamarin (USACC) kunnianeuvonantajien neuvoston jäsen. Kriitikot ovat esittäneet, että Scowcroft oli epäeettisesti lobbannut Turkin ja Azerbaidžanin hallituksia, koska hänellä oli yhteyksiä Lockheed Martiniin ja muihin puolustusalan urakoitsijoihin, jotka harjoittavat merkittävää liiketoimintaa Turkin kanssa.

Scowcroft oli myös Kansainvälisen republikaani-instituutin johtokunnan jäsen, ja hän toimi Columbian yliopiston kansainvälisten ja julkisten suhteiden korkeakoulun neuvoa-antavassa lautakunnassa ja America Abroad Median neuvoa-antavassa lautakunnassa.

Scowcroft kannatti Hillary Clintonia vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.